Hei kaikki,

nyt on kaikki tämän vuoden paperityöt tehty! Tässä vuodenvaihteen kuulumisia.

1. Tutkimusuutisia
2. Henkilökohtaista pohdintaa
3. Kuukauden artikkeli
4. Seuraavaksi

1. Tutkimusuutisia

Vuoden virallinen pääkokous eli tutkimuksen seurantaryhmän kokous pidettiin 20.11.2013. Vuoden hyödyllisin kokous! Seurantaryhmän kanssa pääsee aina katsomaan kokonaisuutta (ja joitakin yksityiskohtiakin, vaikka kaikkeen ei ole aikaa paneutua yhdellä kertaa). Kokouksessa tarkistettiin viimeisimmän vuoden edistymisraportti ja sovittiin pääpiirteittäin tulevan vuoden suunnitelmista.

Työskentelyapurahaa tulevalle vuodelle ei valitettavasti ole, joten tutkimus jatkuu oman työn ohessa. Ensisijaisesti keskitytään ensimmäisen artikkelin kirjoittamiseen ja apurahoja haetaan aina kun ehditään.

2. Henkilökohtaista pohdintaa

Harmi, ettei ensi vuodelle ole vielä apurahoja tiedossa, olisi ollut hauskaa olla kokopäiväinen tutkija! No, ei päivätöissäkään mitään vikaa ole, eikä tule ainakaan vapaa-ajan ongelmia =). Ja oppii pakostakin priorisoimaan. Kursseja on onneksi kertynyt siihen tahtiin, ettei niitä tarvitse varta vasten urakoida, vaan voi poimia kiinnostavimmat päältä. Tai tarpeellisimmat… ensi vuonna näyttäisi olevan jopa kurssi apurahojen hakemisesta! Ei ehkä maailman kiinnostavin aihe (ennemmin kiinnostaa suurten biologisten ja filosofisten kysymysten selvittäminen), mutta ilmeisesti oleellinen osa tutkijan työtä. Hohhoi.

3. Kuukauden artikkeli
The impact of hyperemesis gravidarum on maternal role assumption
Meighan, M. & Wood, A.F. 2005. Journal of obstetric, gynecologic, and neonatal nursing: JOGNN / NAACOG, vol. 34, no. 2, pp. 172-179.

Jottei tutkimuksen pääasia unohtuisi, kuukauden artikkelina taas tutkimus odottajien raskauspahoinvointikokemuksista, tällä kertaa näkökulmana äidin suhde syntyvään lapseen. Kuten muissakin odottajien kokemuksista kertovissa tutkimuksissa, tässäkin nousivat esiin odottajien turhautuminen jatkuvaan pahoinvointiin ja toivomus, että pahoinvointi otettaisiin vakavasti ja hoidettaisiin hyvin. Hyvä uutinen on, että pahoinvoinnin mentyä ohi odottaja useimmiten pystyy taas keskittymään raskauteen ja syntyvään lapseen. Koska pahoinvointi on voinut estää odottajaa keskittymästä raskauden aikana saatuun tietoon lapsen hoidosta, tutkijat suosittelevat, että riittävän tuen saatavuuteen lapsen synnyttyä on kiinnitettävä huomiota. Pahoinvoinnilla voi olla jonkin verran vaikutusta siihen, miten äiti suhtautuu lapseensa. Etenkin niiden äitien kohdalla, jotka eivät halua kokea enää uutta raskautta, lapsen ainutlaatuisuus korostuu ja suhtautuminen lapseen voi olla jopa ylisuojelevaa.

Tämän artikkelin kokotekstiversio ei valitettavasti ole avoimesti saatavilla.

4. Seuraavaksi

Seuraavaksi lomaillaan vielä vähän, ja sitten kirjoitetaan, analysoidaan, kirjoitetaan, analysoidaan, kirjoitetaan… ja toivottavasti pian lähetetään valmista tekstiä maailmalle!

Hyvää uutta vuotta!

Miina

Hei kaikki,

terveisiä Lopu jo -tutkimuksesta! Lokakuun uutiskirjeessä:

1. Tutkimusuutisia
2. Henkilökohtaista pohdintaa
3. Kuukauden artikkeli
4. Seuraavaksi

1. Tutkimusuutisia

Välillä uutisia sairaalapuolelta! Edellisestä sairaalatutkimukseen liittyvästä päivityksestä onkin jo aikaa, mutta nyt on tähän mennessä mukana olevien osallistujien määrät laskettu: LJ/Sairaala-tutkimuksessa on mukana 39 odottajaa (tavoite 58) ja LJ/Helikobakteeri-tutkimuksessa 31 (tavoite 82). Sairaala- ja helikobakteeritutkimuksiin osallistujia saadaan hitaasti, koska hyperemeesi on (onneksi!) sen verran harvinaista, että potilaita on Tyksissä vain muutama kuukaudessa.

2. Henkilökohtaista pohdintaa

Nyt kun olen hengannut tutkijakoulun kursseilla jonkin aikaa, siellä alkaa olla tuttujakin kasvoja joukossa. Osa on aloittelemassa tutkimustaan ja osa kirjoittaa jo yhteenvetoa ja väittelee kohta. Toisten tutkimusten eteneminen on jotenkin helpompi huomata kuin oman =). Toisaalta nyt kun kansanterveystieteen tutkimusseminaarissa käsiteltiin Lopu jo! -tutkimusta, niin huomasi, ettei se ihan pieni kokonaisuus ole, eikä ihme, että aikaakin menee. Kurssien määrällä mitattuna olen suunnilleen puolessa välissä ja tutkimusaineistojenkin kanssa aletaan olla voiton puolella, mutta tulosten analysoinnissa vasta alussa ja ensimmäinen julkaisu on vasta luonnosasteella. Pidemmällä kuin kuukausi sitten, muttei valmis. Miten voi muutaman sivun kirjoittamiseen mennä viikkokausia?! Sisällöstä se tietysti on kiinni… kun yhden lauseen takana voi olla monta päivää aineiston järjestelyä ja tulkintaa, ja seuraavan lauseen kanssa sama juttu.

Kurssien kanssa on ollut hyvä tuuri, esimerkiksi academic writing osui sopivasti kirjoittamisvaiheeseen ja tilastollisia analyysejäkin on käsitelty mm. meta-analyysien ja puuttuvan tiedon näkökulmasta. Puuttuvan tiedon analysointikurssi oli kyllä silmiä avaava! Tulee katsottua tutkimusten tuloksia taas uudella tavalla, kun tietää, mitä mikäkin puuttuvan tiedon hallintaan kehitetty tilastomenetelmä tekee.

3. Kuukauden artikkeli
The prevention and handling of the missing data
Hyun, K. Korean J Anesthesiol. 2013 May; 64(5): 402–406.

Kuukauden artikkeli ei tällä kertaa liity raskauspahoinvointiin, vaan tutkimuksen tekemiseen: miten voi estää tai vähentää puuttuvan tiedon määrää tutkimusaineistossa, ja jos tietoja puuttuu, miten niitä kannattaa käsitellä. Helppolukuinen yhteenveto, vaikkakin vähän kömpelöä kieltä.

Osa artikkelissa mainituista suosituksista on perusjuttuja, jotka onkin jo otettu Lopu jo! -tutkimuksessa huomioon, esimerkiksi, että osallistumisen ei pitäisi olla tutkittaville liian vaivalloista eikä kyselylomakkeen liian pitkä. Osa suosituksista taas soveltuu paremmin pitkittäistutkimuksiin. Puuttuvan tiedon analyysi- ja täydennysmenetelmät käsitellään melko kattavasti, myös sellaiset, joita ei nykyään suositella (ja kerrotaan, miksi ei suositella).

4. Seuraavaksi

Tutkimusjakso on tältä erää lopussa, marraskuussa taas takaisin päivätöihin ja tutkimustyö jatkuu vapaa-ajalla. Ensimmäistä julkaisua pitää vielä odottaa, mutta ollaan sentään pidemmällä kuin kuukausi sitten. Kyllä siitä vielä valmista tulee.

Hyvää loppusyksyä!

Miina

Hei kaikki,

tervetuloa kesän jälkeen pitkästä aikaa tutkimusuutisten pariin! Tässä uutiskirjeessä:

1. Tutkimusuutisia
2. Henkilökohtaista pohdintaa
3. Kuukauden artikkeli
4. Seuraavaksi

1. Tutkimusuutisia

Tutkimus on taas ehtinyt edetä kesän jälkeen: korjattu rekisteriaineisto saapui ja sen analysointi jatkuu vielä ainakin lokakuun ajan. Neuvolatutkimuksessa puolestaan aineistonkeruu on kaartumassa loppusuoralle. Optimistinen arvio oli, että tutkittavia olisi kertynyt 2200 v. 2013 loppuun mennessä, mutta siihen ei päästä. Tämänhetkinen optimistinen arvio on, että tavoite saavutetaan maaliskuussa 2014. Tähän mennessä tutkittavia on yhteensä 1550:

2. Henkilökohtaista pohdintaa

Lokakuu ja kuukauden tutkimusvapaa koittaa taas kohta! Kuukausi on jo buukattu melkein täyteen kursseja, tapaamisia ja analysointia. Millaistahan olisi tehdä tutkimusta työkseen koko ajan? Viime viikolla olin seminaarissa, jossa tutkimustaan esitteli lääkäri, joka tekee väitöstutkimusta siviilipalvelustyönään. Vau! Ei ole kaikilla tutkijoilla tosiaan palkalisia tutkijanpaikkoja, vaan luovuutta tarvitaan =).

3. Kuukauden artikkeli
Severity and duration of nausea and vomiting symptoms in pregnancy and spontaneous abortion
Ronna L. Chan, Andrew F. Olshan, David A. Savitz, Amy H. Herring, Julie L. Daniels, Herbert B. Peterson, and Sandra L. Martin. Human Reproduction, Vol.25, No.11 pp. 2907–2912, 2010.

Tutkimuksissa on löytynyt yhteys raskauspahoinvoinnin ja pienentyneen keskenmenoriskin välillä. Tässä tutkimuksessa selvitettiin asiaa vähän tarkemmin laskemalla, onko pahoinvointioireiden vaikeudella ja kestolla yhteyttä keskenmenoriskiin. Tutkimuksessa oli mukana 2407 odottajaa, joita seurattiin raskauden alusta loppuun. Tulokset olivat samansuuntaiset kuin aiemmissa tutkimuksissa: keskenmenoriski koko ryhmässä oli vähän yli 10 %, ja pahoinvoinnista kärsineillä odottajilla matalampi kuin niillä, jotka eivät voineet pahoin. Pahoinvoinnin määrällä oli vain vähän vaikutusta keskenmenoriskiin:

Lopu jo! -tutkimuksessa keskenmenoriskiä ei päästä analysoimaan yhtä perusteellisesti, koska rekisteritutkimuksessa tutkitaan enimmäkseen synnytykseen päättyneitä raskauksia ja neuvolatutkimukseen otetaan mukaan odottajia raskauden ensimmäisen kolmanneksen jälkeen, jolloin keskenmenoriski on alkuraskautta pienempi. Rekisteritutkimuksessa asiaa tutkitaan vähän eri kannalta: siinä verrataan raskauspahoinvoinnin vuoksi sairaalahoidossa olleiden odottajien aiempien keskenmenojen määriä verrokkiodottajien keskenmenojen määriin.

4. Seuraavaksi

Lokakuussa olisi tarkoitus saada valmiiksi ensimmäinen tutkimusartikkeli rekisteriaineiston tuloksista. Katsotaan kuinka pitkälle päästään!

Tieteen päivät järjestetään ensimmäistä kertaa Turussa 18.-19.10., ja Lopu jo! -tutkimus on mukana Science Slamissa Kårenilla pe 18.10. Tervetuloa mukaan!

Hyvää syksyä!

Miina

Hei kaikki,

tervetuloa kaikki uudet ja vanhat lukijat seuraamaan Lopu jo! -tutkimuksen etenemistä! Tässä uutiskirjeessä:

1. Tutkimusuutisia
2. Henkilökohtaista pohdintaa
3. Uutta nettisivuilla
4. Seuraavaksi

1. Tutkimusuutisia

Toukokuun tutkimusvapaa kului rekisteriaineistoa analysoidessa, ja alustavasti sieltä löytyi vaikka mitä kiinnostavaa – mutta yllätyksenä myös raskauspahoinvointidiagnoosi muutamalta kontrollihenkilöltä, joten THL tarkistaa aineiston poiminnan uudelleen, jotta kaikki pahoinvointidiagnoosin saaneet odottajat saadaan tutkittavien ryhmään. Lopullista aineistoa päästään siis analysoimaan kesän jälkeen.

Viime uutiskirjeessä mainittu Science Slam meni hienosti: Lopu jo! -tutkimusesittely voitti yleisöäänestyksen suosituimmasta esityksestä! Esitys on englanninkielinen ja se löytyy yliopiston youtube-kanavalta: Science Slam 23.5.2013

Kesäkuussa tuli vielä yksi hyvä uutinen: Lopu jo! -tutkimus on nyt virallisesti rekisteröity väitöstutkimukseksi Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan synnytys- ja naistentautiopin oppiaineeseen. Paperitöissä meni aikaa, mutta kun hakemus lopulta saatiin valmiiksi, niin hyväksyntä tuli ilahduttavan nopeasti.

2. Henkilökohtaista pohdintaa

Aineiston käsittely raakadatasta tutkimuslöydöiksi on tosi hauskaa! Ja työlästä. Kursseilla käytetään aina niin valmiiksi siistittyjä aineistoja, että analysoimaan päästään melko suoraan; ehkä korkeintaan saatetaan tehdä jokin uusi muuttuja olemassaolevien pohjalta. Mitä jos kursseilla olisi yksi lisäpäivä, “siivouspäivä”, jonka aikana raakadata muokataan sellaiseen kuntoon, että sitä pääsee seuraavana kurssipäivänä analysoimaan? Tulisi harjoiteltua sitäkin puolta. Vaikka kiinnostavampaahan se aina oman aineiston kanssa on puuhailla.

Nyt tuntuu tapahtuvan niin paljon yhtä aikaa, että syksystä taitaa tulla kiireinen. Pitää patistaa itsensä lomailemaan välillä!!

3. Uutta nettisivuilla

Mitään suuria muutoksia ei ole viime aikoina tullut, mutta pari uutta juttua sentään:

Yllämainittu Science Slam -esitys löytyy nyt myös Linkkejä-sivulta

ja ajantasainen tutkimussuunnitelman lyhennelmä löytyy Tutkimus-sivulta.

4. Seuraavaksi

Rekisteriaineiston tarkistuksia odotellessa tehdään loppukesästä neuvola-aineiston välilaskenta. Yli puolenvälin ollaan, mutta kuinka lähellä on tavoite eli yhteensä 2200 tutkittavaa? Siitä lisää elokuussa.

Hyvää kesää!

Miina

Hei kaikki!

Nyt se on tapahtunut! Rekisteriaineisto on saapunut! Sen ympärillä tämä uutiskirje pyöriikin.

1. Tutkimusuutisia
2. Henkilökohtaista pohdintaa
3. Kuukauden julkaisu
4. Seuraavaksi

1. Tutkimusuutisia

Rekisteriaineisto saapui perjantaina 12.4. Pari ensimmäistä viikkoa on mennyt lähinnä tutustuessa siihen, mitä kaikkea siellä onkaan ja missä muodossa: vuosien 2004 ja 2011 väliseltä ajalta 5394 pahoinvoinnin vuoksi sairaalahoidossa ollutta odottajaa, joilla yli 27 000 hoitojaksoa sairaalassa ja yli 41 000 poliklinikkakäyntiä raskauden aikana, sekä 16 182 kontrollihenkilöä. Osa odottajista sai tutkimusajanjaksona toisenkin lapsen, joten raskauspahoinvoinnin uusimisen riskiäkin päästään arvioimaan melko tarkasti.

Aineisto on koottu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella HILMO-hoitoilmoitustietokannasta ja Syntyneiden lasten rekisteristä. Rekistereistä on tarkempaa tietoa THL:n sivuilla: HILMO-hoitoilmoitustietokannan rekisteriseloste ja Syntyneiden lasten rekisterin rekisteriseloste.

Toukokuu kuluu tiiviisti analysoinnin parissa ja tarkoitus olisi saada ensimmäinen tutkimusartikkeliluonnos valmiiksi toukokuun loppuun mennessä. Optimistista? Toukokuun lopussa nähdään.

2. Henkilökohtaista pohdintaa

Sain onneksi muutaman viikon tutkimusvapaata aineiston analysointia varten. Ja onneksi biostatistiikan tietokoneluokka on toukokuussa useimmiten vapaana! Luulisin, että analysointi sujuu siellä paremmin kuin kotikoneella, ainakin koneiden teho riittää ja voi olla, että alitajuntakin muistaa analyysiohjelmien käytön kiemurat paremmin, kun ympärillä on samat seinät kuin kursseilla. Tunnen varmaan itseni tosi aloittelijaksi monta kertaa, ennen kuin on oikeat laskutoimitukset löydetty ja halutunnäköiset taulukot ruudulla. Viimeinkin ajantasaista tietoa raskauspahoinvoinnista Suomessa!

3. Kuukauden julkaisu
Rekisterit avaavat ainutlaatuiset tutkimusmahdollisuudet
Seppo Koskinen, Tuija Martelin & Tapani Valkonen. Kansanterveys 1998 s. 9-10.
(artikkeli alkaa pdf-julkaisun sivulta 9)

Tämä kuukauden artikkeli taitaa olla tähän mennessä uutiskirjeisiin poimimistani kaikkein vanhin. Aiheena on rekisteriaineistojen hyödyntäminen tutkimuksessa. Suurin osa suomalaisista rekistereitä hyödyntävistä tutkimuksista on julkaistu englanniksi, mutta halusin vaihteeksi suomenkielisen yleistajuisen ja lyhyen artikkelin – 1900-luvun loppupuolelta löytyi. Julkaisun ulkonäkö on nostalgisen askeettinen, mutta asiasisältö edelleen pätevää: tiiviisti kerrottuna, miksi rekisteriaineistoja kannattaa tutkimuksessa käyttää ja mitä niiden käytössä on huomioitava. Teemajulkaisun muissakin artikkeleissa on hyvää tietoa mm. yksityisyyden suojasta terveydenhuollossa ja tutkimuksessa.

4. Seuraavaksi

Rekisteriaineiston uumenista täytyy nostaa päätä ainakin hetkeksi, kun Turun ensimmäinen Science Slam -tapahtuma koittaa 22.-23.5.2013! Paikka Turun kauppakorkeakoulun OP-Pohjola-sali, Rehtorinpellonkatu 3, ja aika klo 14-16 molempina päivinä. Tapahtuma on ilmainen ja avoin kaikille kiinnostuneille. Tervetuloa!

Odotettavissa ei ehkä ole diskovaloja toisin kuin Suomen ensimmäisessä Science Slamissa, mutta luvassa on lyhyitä, tavallisesta poikkeavia esityksiä tieteestä ja tutkimuksesta. Lopu jo! -tutkimus esittäytyy torstaina 23.5. n. klo 15 aikaan.

Hyvää vappua,

Miina

Hei kaikki!

Kevät ja tutkimus tuntuvat etenevän samaan tahtiin tänä vuonna: hitaanpuoleisesti, mutta selvästi tässä valoisampaan suuntaan ollaan menossa. Tässä uutiskirjeessä:

1. Tutkimusuutisia
2. Uutta nettisivuilla
3. Henkilökohtaista pohdintaa
4. Kuukauden julkaisu
5. Seuraavaksi

1. Tutkimusuutisia

Vuodenvaihteen jälkeen on tullut jonkin verran neuvola-osatutkimuksen lomakkeita laskettaviksi, tutkittavia on koossa nyt yli tuhat:

V. 2013 lomakkeista suurin osa on vielä neuvoloissa, joten oikeasti tutkittavia on jonkin verran enemmän.

2. Uutta nettisivuilla

Mainitsin syksyllä, että olen kokoamassa raskauspahoinvointiaiheista sanastoa suomeksi, ranskaksi ja englanniksi. Sanaston ensimmäinen versio on nyt valmiina ja sitä saa vapaasti käyttää.

Valitettavasti ohjelmisto, jolla sanasto on tehty, on optimoitu sanakirjatyyppiseen julkaisuun. Olisin mieluiten julkaissut sen kunnollisena nettisanastona, mutta toistaiseksi pitää tyytyä “paperimuotoon”, siis pdf:ään. Sanasto on melko suppea ja siellä saattaa olla virheitä, mutta päivitän sitä tarvittaessa sitä mukaa kun ehdin. Tulevaisuudessa on tarkoitus lisätä kielivalikoimaan ainakin ruotsi.

3. Henkilökohtaista pohdintaa

Mihin kaksi kuukautta taas kului?! Alkaa tulla perinteeksi julkaista uutiskirje kuluvan kuukauden viimeisillä minuuteilla.

Kuukauden julkaisussa on mukana Motherisk-ohjelman kotihoito-ohjeet raskauspahoinvointiin. Selkeä, kattava ja hyvin muotoiltu lista, ja mikä parasta – open access! Eläköön open access! Kunhan saan ohjeet suomennettua, lisään nettisivuille.

4. Kuukauden julkaisu
Preemptive Treatment of Nausea and Vomiting of Pregnancy: Results of a Randomized Controlled Trial
Caroline Maltepe & Gideon Koren. Obstet Gynecol Int. 2013. Published online 2013 February 17. doi: 10.1155/2013/809787

Uusi tutkimus raskauspahoinvoinnin ehkäisystä. Tutkimukseen otettiin 59 naista, joilla oli ollut vaikeaa pahoinvointia aiemmassa raskaudessa. Tutkittavat jaettiin kahteen ryhmään: toisille aloitettiin pahoinvointilääkitys heti raskauden alussa ja toisille (kontrolliryhmä) pahoinvointioireiden alettua. Molemmille ryhmille annettiin samanlaiset pahoinvoinnin kotihoito-ohjeet. Kummassakaan ryhmässä pahoinvointia ei saatu kokonaan häviämään, mutta ennaltaehkäisyryhmään kuuluvien odottajien pahoinvointi loppui keskimäärin raskausviikolla 27, kontrolliryhmällä taas keskimäärin raskausviikolla 33.

Tuloksina siis sekä huonoja että hyviä uutisia: vaikuttaa siltä, että jos odottajalla on voimakas pahoinvointitaipumus, pahoinvointia voi esiintyä, vaikka hoidettaisiin kuinka hyvin. Hyvä uutinen taas on, että ennaltaehkäisevällä hoidolla pahoinvoinnin kestoa voidaan sentään lyhentää. Tässä tutkimuksessa oli mukana vain “vaikeita tapauksia” ja tutkijat toteavatkin lopuksi, että asiaa kannattaa tutkia myös lievemmän pahoinvoinnin osalta.

5. Seuraavaksi

Kuten viime uutiskirjeessä mainitsin, rekisteriaineistopyyntö on perillä THL:lla ja aineistoa odotellaan – kohta päästään analysoimaan, mitä sieltä löytyy.

Hyvää kesäaikaa,

Miina

Hei kaikki,

hyvää alkanutta vuotta ja tervetuloa lukemaan vuoden ensimmäistä uutiskirjettä!

1. Tutkimusuutisia
2. Henkilökohtaista pohdintaa
3. Kuukauden julkaisu
4. Seuraavaksi

1. Tutkimusuutisia

Viime uutiskirjeessä mainitsin, että THL:n tutkimuslupa oli saapunut. Tutkimuksen seurantaryhmä (kuvassa) kokoontui heti tammikuun aluksi aineistopyyntöä hiomaan ja nyt se on viimeinkin lähettämistä vaille valmis. Ensimmäisen osatutkimuksen aineiston saaminen siis lähestyy! Jos analysointi etenee sujuvasti, ensimmäisen artikkelin ensimmäinen versio voisi olla tekeillä jo keväällä.

2. Henkilökohtaista pohdintaa

Meneekö mikään ikinä ihan niin nopeasti kuin on luullut? Aineistopyyntö on periaatteessa helppo ja nopea tehdä, mutta käytännössä… siihen tuli tietysti viime hetken muutoksia, minkä seurauksena mukaan liitetään myös täydennyslupapyyntö, ja vaikka se onkin vapaamuotoinen, niin hetki senkin kirjoittamiseen meni. Aloittelijan rutiinin puutetta tietysti; kunhan näitä on tehnyt tarpeeksi monta, niin katsoo varmaan ihmeissään, mikä siinä muka aluksi kesti niin kauan. Sitä odotellessa.

Yhden asian sentään huomasin tässä jokin päivä oppineeni aika hyvin: toiselta tutkijalta tuli kysymys, että mikä ihme on rekisteriseloste, ja siihen osasin vastata lennosta… vaikka hitaasti ja vaivalloisesti senkin opettelu joskus taannoin tuntui sujuvan ja oman ensimmäisen rekisteriselosteentekeleen muotoiluun meni varmaan vuosi.

3. Kuukauden julkaisu

Hyperemesis gravidarum in the Medical Birth Registry of Norway – a validity study
Åse Vikanes, Per Magnus, Siri Vangen, Sølvi Lomsdal & Andrej M Grjibovski. BMC Pregnancy and Childbirth 2012, 12:115.

Rekisteriaineistoa odotellessa open access -artikkeli toisesta rekisteriaineistosta! Artikkelissa kerrotaan norjalaisen syntymärekisterin tietojen validitettitutkimuksesta hyperemeesin osalta. Syntymärekisterin tietoja verrattiin sairaaloiden potilaskertomusten tietoihin ja raskauden seurannassa käytetyn, suomalaista neuvolakorttia vastaavan kortin tietoihin ja lyhyesti sanottuna huomattiin, että eroja on. Norjan ja Suomen syntymärekisterit eroavat toisistaan jonkin verran, mutta tuloksista voisi päätellä ainakin, että rekisteritutkimuksen luotettavuuden kannalta on hyvä yhdistää useiden rekisterien tietoja. Lopu jo! -tutkimuksen rekisteriosuudessa tutkimushenkilöiden tietoja kerätään sekä HILMO-hoitoilmoitustietokannasta että syntyneiden lasten rekisteristä ja alustavien tietojen perusteella ne täydentävät toisiaan aika hyvin.

4. Seuraavaksi

Ihan seuraavaksi liimaan aineistopyyntökuoren kiinni ja laitan sen postiin. Parhaassa tapauksessa aineistosta on jo tietoa seuraavan uutiskirjeen ilmestyessä.

Hyvää lopputalvea!

Miina

Hei kaikki,

tässä kirjeessä uutisia tutkimuksen etenemisestä.

1. Tutkimusuutisia
2. Uutta nettisivuilla
3. Henkilökohtaista pohdintaa
4. Kuukauden julkaisu
5. Seuraavaksi

1. Tutkimusuutisia

Saimme THL:n luvan tutkimusaineistoille! Rekisteriaineistopyyntö voidaan tehdä heti ja muiden osatutkimusten aineistopyynnöt sitten, kun tutkittavien ryhmät ovat koossa.

LJ/Neuvola 1 -osatutkimuksen aineistoa kertyy tasaiseen tahtiin:

2. Uutta nettisivuilla

Lopu jo! -sivuilla on nyt oma sivu jokaiselle osatutkimukselle Tutkimus-sivun alla. Tutkimussivuilta löytyy myös tutkimuseettistä pohdintaa sekä tutkittavien palautetta, kysymyksiä ja vastauksia. Kysymys- ja vastausosuus on vasta alussa ja täydentyy vielä.

3. Henkilökohtaista pohdintaa

Kaksi kuukautta kului tosi vauhdilla! Hauskaa, kun ehtii paneutua asioihin vähän paremmin, vaikka jotenkin aika tuntuu aina loppuvan kesken ja tekemistä riittäisi enemmän kuin mitä ehtii… mutta kaikkea ei tarvitse saada valmiiksi kerralla.

Olen tässä sivussa ehtinyt opiskella taas pitkästä aikaa vähän ranskaakin ja saanut hyödynnettyä sitä tämän tutkimuksenkin kannalta: kokoan terminologian kurssilla raskauspahoinvointiaiheista ranska-englanti-suomi-sanastoa. Sen on tarkoitus auttaa tutkijoita, opiskelijoita ja muita kiinnostuneita vieraskielisten tutkimusten lukemisessa. Suurin osa tutkimuksistahan ilmestyy englanniksi, ja joitakin alan julkaisuja on Turun yliopistossakin tarjolla myös ranskaksi. Erikoisalan sanoja ei aina löydy sanakirjoista ja ilman alan koulutusta voi olla hidasta saada selvää, mistä tutkimuksissa puhutaan. Kunhan sanasto aikanaan valmistuu, liitän senkin tänne sivuille.

4. Kuukauden julkaisu

Role of Helicobacter pylori in the pathogenesis of hyperemesis gravidarum.
Mansour GM, Nashaat EH. Archives of Gynecology and Obstetrics 2011 Oct;284(4):843-7.

Tässä tutkimuksessa on samanlainen asetelma kuin Lopu jo! -tutkimuksen helikobakteeri-osatutkimuksessa ja tutkittavien määräkin on suunnilleen sama: 80 potilasta ja 80 vertailuhenkilöä (LJ/Helikobakteeri-tutkimukseen pyydetään 82 tutkittavaa ja 82 vertailuhenkilöä). Tutkimus tehtiin egyptiläisessä sairaalassa, ja kuten muuallakin Välimeren ympäristössä, helikobakteerin kantajuus on siellä melko yleistä. Hyperemeesipotilaista 71 oli helikobakteerin kantajia ja kontrolliryhmästä 24. Suomessa helikobakteerin kantajuus on nykyisin n. 10-15 %:n luokkaa, joten Lopu jo! -tutkimuksessa ei todennäköisesti löydetä yhtä monta helikobakteerin kantajaa.

Tutkittavista hyperemeesipotilaista kahdeksalla oli pitkään jatkuvaa pahoinvointia, johon perushoito ei auttanut, ja gastroskopiassa heillä todettiin helikobakteerin aiheuttama tulehdus vatsan ja pohjukaissuolen limakalvoilla. Näille potilaille tehtiin helikobakteerin häätöhoito raskauden aikana sikiölle turvallisiksi tiedetyillä antibiooteilla. Hoito vähensi vatsakipua, pahoinvointia ja oksentelua kuudella potilaalla kahdeksasta. Kaikkien raskaus jatkui terveen lapsen syntymään saakka. Helikobakteerin häätöön tarvitaan intensiivinen antibioottikuuri, jota ei tavallisesti tehdä raskauden aikana, mutta erityisen vaikeissa tapauksissa se voi olla perusteltu hoitomuoto. Suomessa täytyy ensin aloittaa selvittämällä, millainen osuus helikobakteerilla täällä on raskauspahoinvoinnin yhteydessä.

5. Seuraavaksi

Palaan tutkimusvapaalta takaisin päivätöihin, mutta tutkimuksen aineistonkeruu jatkuu siinä ohella. Ensimmäisenä tehdään rekisteritutkimuksen aineistopyyntö ja sitten analysoidaan, mitä sieltä löytyy. Ensimmäisiä tuloksia aletaan siis saada jo ensi vuonna!

Hyvää joulun odotusta,

Miina

Uutiskirjeet ovat täällä taas!

Kuten toukokuun uutiskirjeessä kerroin, palasin keväällä päivätöihini ja tutkimukselle on ollut vähemmän aikaa siinä ohessa. Työ on edennyt, mutta nettisivut ovat kyllä olleet valitettavasti paitsiossa. Nyt olen kaksi kuukautta tutkimusvapaalla, joten uutiskirjekin ilmestyy taas.

1. Tutkimusuutisia
2. Henkilökohtaista pohdintaa
3. Kuukauden julkaisu
4. Seuraavaksi

1. Tutkimusuutisia

Tutkimusvapaan aluksi olen kierrellyt keräämässä Neuvola 1 -osatutkimuksen lomakkeita mukana olevista neuvoloista. Osa on vielä laskematta, mutta tilanne on suunnilleen tällainen:

Turun lähikunnat ovat olleet hyvin aktiivisesti mukana. Turun kaupungin neuvoloissa on paljon eri tutkimuksia menossa ja enemmän vaihtuvaa henkilökuntaa etenkin kesälomien aikaan, joten Turussa aineistonkeruu on ollut hitaampaa. Yhä useampi sijainenkin on jo onneksi kuullut tutkimuksesta, joten kattavuus paranee koko ajan.

Syksyksi odotettiin THL:n rekisteritutkimusaineistoa, mutta sitä ei ole vielä saatu. Alkukesästä saimme muutamia lisäselvityspyyntöjä ja elokuussa tietosuojavaltuutetun puoltavan lausunnon, jossa oli mukana lisää lisäselvityspyyntöjä, joihin vastattiin huolella elokuun lopussa, minkä jälkeen THL:ltä luvattiin palata asiaan mahdollisimman pian. Sielläkin taitaa olla kiireistä.

2. Henkilökohtaista pohdintaa

Tänä syksynä olen muunmuassa projektijohtamisen kurssilla. Ensimmäisellä luennolla todettiin aikataulutuksen perussääntö: ensin lasketaan, paljonko aikaa johonkin kuluu, sitten kerrotaan se kolmella ja tehdään aikataulu sen mukaan. Tämän tutkimuksen aineistonkeruuaikataulua pari vuotta sitten laskiessani arvelin, että kahdella kertominen riittäisi, mutta taitaa mennä vähän enemmän aikaa sittenkin. Toivottavasti neuvoloiden työntekijät jaksavat olla mukana! Ne projektijohtamisen luennot muuten tuppaavat aina menemään vartin tai jopa puoli tuntia yliajalle, mikä kurssin aiheen huomioon ottaen huvittaa minua suunnattomasti (ja kun ei onneksi ole heti sen jälkeen kiireellistä menoa; toisilla on ja heitä se ei tietysti huvita yhtään).

Joskus mietin, miksi käyttää näin paljon aikaa tutkimukseen, kun muutenkin saisi aikansa kulumaan. Vastauksia on ainakin kahta sorttia, “sisäisiä” ja “ulkoisia”: ensinnäkin, kun mieli on niin tiedonhaluinen, niin mikä voisi olla hauskempaa kuin uuden tiedon tuottaminen, vaikka vain pieni hippunen kerrallaan! Ja ulkoista motivaatiota ei tarvitse etsiä kauempaa kuin odottajien kertomuksista pahoinvoinnista. Enemmän tietoa, parempaa hoitoa.

3. Kuukauden julkaisu

Recurrence Risk of Hyperemesis Gravidarum
Fejzo MS, Macgibbon KW, Romero R, Goodwin TM, Mullin PM. J Midwifery Womens Health. 2011 Mar-Apr;56(2):132-6. doi: 10.1111/j.1542-2011.2010.00019.x.

Tukimuksessa selvitettiin voimakkaan raskausoksentelun eli hyperemeesin uusiutumista odottajilla, jotka olivat kärsineet hyperemeesistä aiemmassa raskaudessaan. Sadasta vastaajasta 57 oli uudelleen raskaana, ja heistä 46 kärsi voimakkaasta pahoinvoinnista myös uudessa raskaudessa. 22 odottajaa oli ollut uudessakin raskaudessa sairaalahoidossa hyperemeesin vuoksi. Kun tiedetään, että tavallisesti noin yksi odottaja kahdestasadasta joutuu hyperemeesin vuoksi sairaalaan, niin huomataan, että aiempi hyperemeesi lisää uudessa raskaudessa hyperemeesin riskiä melkoisesti. Hyperemeesikokemus vaikuttaa myös naisten lapsisuunnitelmiin: sadasta vastaajasta 37 ei hyperemeesin vuoksi halunnut tulla enää raskaaksi. Julkaisu on vapaasti saatavissa kokotekstinä.

4. Seuraavaksi

Tutkimusvapaalle on paljon suunnitelmia: neuvolakierrokset jatkuvat, samoin sairaalaosatutkimusten välipalautetapaamiset ja laboratoriotutkimustulosten selvittely. Seuraavassa uutiskirjeessä on lisää tietoa sairaala- ja helikobakteeriosatutkimuksista. Kunhan lomakkeet on laskettu, alkaa aikaa vievin työ eli tulosten syöttö paperilta koneelle. Siihen saisi menemään koko tutkimusvapaan aamusta iltaan, mutta se saa edetä muiden töiden ohessa. Uusia tutkimuksiakin on ilmestynyt maailmalla ja niiden pohjalta päivitetään nettisivuille uutta tietoa.

Hyvää syksyä!

Miina

Hei kaikki!

Tutkimus etenee melkein yhtä vauhdilla kuin kesä: puihin kertyy lehtiä ja kansioihin tutkimuslomakkeita. Tässä uutiskirjeessä lyhyesti loppukevään kuulumisia.

1. Tutkimusuutisia
2. Henkilökohtaista pohdintaa
3. Kuukauden julkaisu
4. Seuraavaksi

1. Tutkimusuutisia

Neuvola 1 -osatutkimuksessa on jo yli 200 odottajaa:

Suuri osa aineistosta on vielä neuvoloissa ja laskematta, joten oikeasti tutkittavien määrä voi olla jo kaksin- tai kolminkertainen. Vuoden päästä ollaan ehkä jo tavoitteessa. Kiitos kaikille mukana oleville!

Turun kaupungin äitiysneuvoloissa tammi-helmikuussa tehdyn seurantakartoituksen mukaan kaikissa neuvoloissa ei vielä käytetty Lopu jo! -sivustoa raskauspahoinvointiaiheisessa neuvonnassa. Sitä mukaa kun tutkimus etenee, etenee toivottavasti myös tieto Lopu jo! -sivuista ja niiden käyttömahdollisuuksista; mielenkiintoista nähdä, mikä tilanne on vuoden kuluttua.

2. Henkilökohtaista pohdintaa

Paluu päivätöihin kolme viikkoa sitten vähensi reippaasti tutkimukseen käytettävissä olevaa aikaa. Minea aloitti päivähoidon ja on tykännyt hoitopaikastaan, jonne on onneksi vain 100 metrin matka! En oppinut hoitovapaan aikana jongleeraamaan kolmella pallolla (liian vähän harjoittelua), mutta eiköhän perheen, työn ja tutkimuksen yhteensovittaminen onnistu. Kiinnostavia kurssejakin on tietysti aina välillä.

Olin Web 2.0 -kurssilla, jossa käsiteltiin sosiaalisen median käyttöä tutkimustyössä. Yksi kiinnostava sivujuoni, joka ei sinänsä ole sosiaalista mediaa, oli avoimesti saatavilla olevat tieteelliset julkaisut eli Open Access -julkaisut. Tavallisestihan tieteellisten julkaisujen sisältö on maksullista eikä siis helposti kaikkien kiinnostuneiden saatavilla. Avointen julkaisujen ajatuksena on tuoda tieteellistä tutkimusta paremmin kaikkien ihmisten ulottuville – tieteellistä tutkimustahan rahoitetaan usein verovaroilla eli “meidän kaikkien rahoilla”, joten olisi reilua, että tutkimusten tuloksetkin olisivat kaikkien saatavilla. Kannatan! Kuukauden julkaisu on poimittu Open Access -lehdestä PLoS One. PLoS-lehtien kaikki artikkelit ovat vapaasti kaikkien luettavissa – luet sitten uutiskirjettä missä tahansa, pääset käsiksi koko sisältöön.

3. Kuukauden julkaisu
A Prospective Cohort Study Investigating Associations between Hyperemesis Gravidarum and Cognitive, Behavioural and Emotional Well-Being in Pregnancy
McCarthy F.P., Khashan A.S., North R.A., Moss-Morris R., Baker P.N., Dekker G., Poston L. & Kenny L.C. 2011. PLoS ONE 6(11): e27678. doi:10.1371/journal.pone.0027678

Tutkimuksessa selvitettiin voimakkaan raskausoksentelun vaikutuksia odottajan henkiseen hyvinvointiin. Tulokset eivät ole yllättäviä: tutkimuksen mukaan hyperemeesi voi aiheuttaa mm. stressiä ja ahdistusta. Kiinnostava puoli tuloksissa on, että pahoinvoinnin vaikutus mielialaan menee nopeasti ohi: tutkimukseen osallistujat vastasivat kyselyyn 15. ja 20. raskausviikolla, ja jos pahoinvointi oli mennyt ohi, myös stressi ja ahdistus vähenivät jo raskauden puoleenväliin mennessä. Hyperemeesistä ei siis näyttäisi olevan pitkäaikaista vaaraa mielenterveydelle.

4. Seuraavaksi

Neuvola- ja sairaalaosatutkimusten aineistonkeruu jatkuu ja jatkuu… ja kesän aikana saattaa kuulua uutisia rekisteritutkimusosuudesta: aineistonkeruulupahakemus on THL:n käsittelyssä ja jos kaikki menee hyvin, rekisteritutkimusta päästään aloittamaan syksyllä.

Hyvää alkukesää!

Miina