Hei kaikki!
Tässä loppukesän uutiskirje:
1. Tutkimusuutisia
2. Henkilökohtaista pohdintaa
3. Kuukauden artikkeli
4. Seuraavaksi
1. Tutkimusuutisia
Neuvola 1 -osatutkimuksessa analysoidaan aineistoa! Tänään suunniteltiin, mitä kaikkea aineistosta saa tarkasteltua ennen kuin siihen yhdistetään THL:n kautta saatavia rekisteritietoja, ja ensimmäiseksi selvitetään raskauspahoinvoinnin yhteyttä muihin pahoinvointia aiheuttaviin tilanteisiin (mm. matkapahoinvointi, migreeni ja hormonaalinen ehkäisy). Näitä ei ole ennen tutkittu Suomessa! Joissakin aiemmissa tutkimuksissa yhteyksiä em. asioiden kanssa on löytynyt ja pian nähdään, mitä meidän aineisto kertoo. Kuukauden artikkelissa sivutaan migreeniaihetta.
Sairaala-aineistonkin alustavaan analysointiin päästään pian! Tutkittavia on jo yli kuusikymmentä.
2. Henkilökohtaista pohdintaa
Olipas kylmä kesä. Onneksi elokuussa oli lämmintä, ja kesäkuussakin sain hien pintaan: kevään koulutustilaisuuden jälkeen yliopiston tiedotustiimi lähetti mediatiedotteen tutkimuksesta, ja siitä seurasi pari puhelinhaastattelupyyntöä. Osa teistä ehkä tietääkin, etten ole kova puhumaan puhelimessa; en ole varmaan koskaan soittanut kenellekään muuten vaan tai kuulumisia kyselläkseni. Lähinnä käytän puhelinta työasioissa, ja tärkeitä puheluita varten laitan lapulle muistilistan, että ei mitään pääse unohtumaan. Mutta sitten on puheluita, joihin ei voi tehdä muistilistaa etukäteen. Lyhytkin puhelinhaastattelu voi viedä koko päivän, kas näin: ennen puhelua katson, että sovittuna aikana on aikaa, puhelimessa on äänet päällä (yleensä unohdan sen äänettömälle), akussa on virtaa tai laturi on lähistöllä, vauva on ruokittu ja tyytyväinen, jne. Sitten odotan, milloin se soi. Mitään järkevää ei välttämättä saa aikaiseksi samalla. Sitten se soi! Itse puhelu on kiva, tutkimuksesta on aina kiva kertoa. Puhuisin ummet ja lammet, hyvä jos haastattelija saa suunvuoroa. Puhelusta toipumiseen menee sitten loppupäivä: “ai niin, siitä ja siitäkin olisi voinut mainita”, “ne kaksi asiaa olisi pitänyt sanoa eri järjestyksessä, että kokonaisuus olisi ollut loogisempi”, “vastasinko kysymykseen vai aloinko harhailla?” jne. Ja lopuksi tulee sähköposti, jossa on teksti tarkastettavaksi. Parhaassa tapauksessa tosi hyvä! Sitten mietin, miten pieniä eri sävyjä tai sanavalintoja pyytäisi korjattavaksi, mutta loppujen lopuksi päädyn korjaamaan vain, jos on asia- tai kirjoitusvirheitä – tyyli ja sanavalinnat ovat toimittajan ammattitaitoa, enkä halua astua varpaille. Näin. Olisin siis kamalan huono poliitikko (tai muu julkkis). Tutkimuksessa on se hyvä puoli, että pääosassa on asia eikä henkilö!
3. Kuukauden artikkeli
Linking olfaction with nausea and vomiting of pregnancy, recurrent abortion, hyperemesis gravidarum, and migraine headache.
Heinrichs, L. Am J Obstet Gynecol. 2002 May;186(5 Suppl Understanding):S215-9.
Tämä artikkeli on jo yli kymmenen vuotta vanha, mutta siinä avataan mielenkiintoisesti yhteyksiä raskauspahoinvoinnin ja muiden pahoinvointiin liittyvien tilanteiden välillä sekä pohditaan näiden mahdollisia syitä. Tutkimuksessa oli mukana 163 naista, ja migreenistä kärsineillä naisilla oli ollut voimakasta raskauspahoinvointia huomattavasti useammin kuin väestössä keskimäärin. Taustalla saattaa olla geneettisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat esimerkiksi hajujen aistimiseen.
Kiinnostavaa nähdä, saadaanko meidän aineistosta samansuuntaisia tuloksia! Vielä kiinnostavampaa olisi testata kirjoittajan hypoteesia pahoinvoinnin geneettisestä taustasta. Neuvola-aineiston laajuudessa se ei ole mahdollista, mutta ehkä tulevaisuudessa sairaala-aineiston kohdalla, jos tutkimusresurssit kasvavat.
4. Seuraavaksi
Syksyllä tapahtuu paljon yhtä aikaa! Rekisteri- ja Neuvola 1 -aineistoja analysoidaan, neuvola-aineisto täydennetään rekisteritiedoilla, Neuvola 2 -osatutkimuksen aineistonkeruuta valmistellaan, sairaala-osatutkimuksen aineistoa tarkastellaan alustavasti ja osallistujille aletaan kerätä verrokkihenkilöitä. Vau. Katsotaan, mitä ensin saadaan valmiiksi.
Hyvää alkusyksyä!
Miina
