Akupunktio ja akupainanta ovat lääkkeettömiä ja turvallisia hoitomuotoja, joiden toimintamekanismia ei täysin tunneta. Akupunktion on todettu aiheuttavan solutasolla välittäjäaineiden vapautumista verenkiertoon, mikä osaltaan selittää esimerkiksi kivun lievittymistä akupunktion avulla. Toistaiseksi ei ole kuitenkaan pystytty selvittämään, miksi tiettyihin kohtiin, nk. akupisteisiin, annettu akupunktio tai akupainanta tehoaa paremmin kuin muualle annettuna.
Akupunktion käyttö pahoinvoinnin hoidossa
Pahoinvoinnin hoitoon käytetty akupiste, nk. neiguan-piste eli P6-piste, sijaitsee ranteessa (kuva). Pisteeseen annettua akupunktiota ja akupainantaa käytetään mm. matkapahoinvoinnin, syöpälääkkeidn aiheuttaman pahoinvoinnin ja raskauspahoinvoinnin hoitoon. Akupainantaa on tutkittu myös hyperemeesin eli vaikean raskauspahoinvoinnin hoidossa. Sekä raskauspahoinvoinnin että hyperemeesin kohdalla neiguan-pisteen painannan on todettu olevan “lumepainantaa” eli muualle kuin neiguan-pisteeseen annettua painantaa tehokkaampaa pahoinvoinnin lievittämisessä.
Missä ja miten akupunktiota ja -painantaa tehdään
Akupunktio- ja akupainantahoitoja voi saada erilaisista hoitoloista. Myös jotkut lääkärit tekevät akupunktiota. Kotioloissa neiguan-pistettä voi painaa tai hieroa itsekin, tai kumppani voi tehdä niin. Painantaa voi tehdä tarvittaessa pahoinvoinnin iskiessä, tai säännöllisesti, esimerkiksi illalla nukkumaan mennessä tai tietyin väliajoin, esimerkiksi muutaman tunnin välein viisi tai kymmenen minuuttia kerrallaan.
Akupainantaa voi tehdä myös rannekkeella
Painantaan on kehitetty myös rannekkeita, joissa on nystyrä, joka asetetaan neiguan-pisteen kohdalle. Suomessa rannekkeita saa apteekeista mm. Sea-Band rannekkeen nimellä. Nimensä mukaisesti ranneketta käytetään varsinkin meritaudin ja muun matkapahoinvoinnin hoidossa. Rannekkeiden tehoa on tutkittu mm. vertaamalla niitä nystyrättömiin rannekkeisiin tai rannekkeisiin, jossa nystyrä on korvattu esim. palalla huopaa. Useimmissa tutkimuksissa “oikea” ranneke on todettu tehokkaimmaksi, mutta myös “lumerannekkeet” ovat auttaneet jonkin verran.
Erkkola, Risto 2009. Raskauspahoinvointi ja hyperemeesi. Yleislääkäri – Allmänläkaren 3/2009, vsk 24, s. 9-12.
Jewell D, Young G. 2003. Interventions for nausea and vomiting in early pregnancy. Cochrane Database of Systematic Reviews 2003, Issue 4. Art. No.: CD000145. DOI: 10.1002/14651858.CD000145. Saatavissa: http://www.mrw.interscience.wiley.com/cochrane/clsysrev/articles/CD000145/frame.html
Roscoe, J.A. & Matteson, S.E. 2002. Acupressure and acustimulation bands for control of nausea: a brief review. American Journal of Obstetrics and Gynecology 186 (5 Suppl Understanding), S244–247.
Shin H.S., Song Y.A. & Seo S. 2007. Effect of Nei–Guan point (P6) acupressure
on ketonuria levels, nausea and vomiting in women with hyperemesis gravidarum.
Journal of Advanced Nursing 59(5), 510–519.