All posts by Miina Nurmi

Uutiskirje 8/2010

Uutiskirjeen sisältö
1. Projektista
2. Uutta nettisivuilla
3. Miinan henkilökohtaista pohdintaa
4. Kuukauden artikkeli
5. Seuraavaksi

1. Projektista

Syksyn aikana järjestetään raskauspahoinvointiaiheisia keskustelutilaisuuksia Turussa Brahen ja Varissuon äitiysneuvoloissa. Ensimmäinen tilaisuus on tiistaina 26.10. klo 15 Brahen äitiysneuvolassa, Brahenkatu 11 D, 6. krs. Tervetuloa!

2. Uutta nettisivuilla

Uutena aiheena sivuilla käsitellään raskauspahoinvoinnin mittaamista. Suomessa ei ole toistaiseksi käytössä objektiivista mittaria raskauspahoinvoinnin vakavuuden arvioimiseen, mutta maailmalla sellaisia on olemassa. Aiheesta lisää jatkossa.

3. Miinan henkilökohtaista pohdintaa

Tässä kuussa on hyviä uutisia ja huonoja uutisia… hyvä uutinen on, että sain Pregnancy-Unique Quantification of Emesis -mittarin kehittäjältä Gideon Korenilta luvan mittarin suomentamiseen ja validointiin Suomessa! Validointiin liittyvät tutkimukset ovatkin sitten aika hurja urakka, mutta toivottavasti asia järjestyy. Ikävämpää taas on, että inkiväärin turvallisuuden suhteen Eviralta ei ole vieläkään kuulunut vastausta. Harmillista, että niin tehokkaaseen hoitoon suhtaudutaan varmuuden vuoksi torjuvasti, vaikka kliinisissä tutkimuksissa inkiväärin ei ole todettu aiheuttavan haittoja. No, maailmassa on muitakin keskeneräisiä asioita ja ristivetoa tutkimustulosten suhteen, esimerkiksi nyt viime viikkoina uudelleen lämmennyt rasvakeskustelu tai vaikkapa mielipiteet ilmastonmuutoksesta… Mutta kun tämän sivuston tarkoitus on edistää luotettavan tutkimustiedon tunnettavuutta ja näyttöön perustuvaa, hyvää hoitoa, ei asioita voi jättää puolitiehen. Selvitys jatkuu siis edelleen.

4. Kuukauden artikkeli

Validation studies of the Pregnancy Unique-Quantification of Emesis (PUQE) scores
Koren, G.; Piwko, C.; Ahn, E.; Boskovic, R.; Maltepe, C.; Einarson, A.; Navioz, Y. & Ungar, W. J. 2005. Journal of obstetrics and gynaecology : the journal of the Institute of Obstetrics and Gynaecology Vol. 25 No. 3/2005, 241-244.
Kuukauden artikkelissa kerrotaan erään raskauspahoinvointia mittaavan kyselyn kehittämisestä ja validoinnista. Tällainen lyhyt mittari voisi olla kätevä Suomessakin.

5. Seuraavaksi

Tervetuloa keskustelemaan raskauspahoinvoinnista 26.10! Seuraavien keskustelutilaisuuksien ajat kerrotaan myöhemmin.

Hyvää syksyn alkua,

Miina

Uutiskirje 7/2010

Uutiskirjeen sisältö
1. Projektista
2. Uutta nettisivuilla
3. Kuukauden artikkeli
4. Seuraavaksi

1. Projektista

Syksyn ensimmäinen keskustelutilaisuus onkin edessä jo elokuussa! Mannerheimin lastensuojeluliiton Raskaustreffeillä keskiviikkona 25.8. on aiheena raskauspahoinvointi. Raskaustreffit pidetään Perhekeskus Marakatissa osoitteessa Sepänkatu 3, 20700 Turku. Tervetuloa!

2. Uutta nettisivuilla

Tulostettavaa-sivulla on nyt A4-mittainen “Oletko jo kokeillut” -lista hoitokeinoista, sitä voi vaikka rastitella sitä mukaa, kun keinoja kokeilee. Mukana on myös vinkkilista syötävistä, joita raskauspahoinvoinnista kärsineet odottajat ovat kertoneet pystyvänsä syömään ja jotka ovat helpottaneet oloa.

3. Kuukauden artikkeli

How women manage nausea and vomiting during pregnancy: a Jordanian study
Khresheh, R 2009. Midwifery (2009), doi:10.1016/j.midw.2009.12.002.
Jordanialainen tutkimus kertoo paikallisten odottajien tavoista hoitaa raskauspahoinvointia. Kuivahkoa tekstiä, ei juurikaan naisten “omaa ääntä” kuuluvissa, mutta antaa hyvän yleiskuvan. Raskauspahoinvoinnista kärsitään ja sitä hoidetaan aika samalla tavoin eri puolilla maailmaa.

4. Seuraavaksi

Tervetuloa Raskaustreffeille! Lisää keskustelutilaisuuksia on luvassa myöhemmin syksyllä.

Hyvää loppukuuta,

Miina

Uutiskirje 6/2010

Uutiskirjeen sisältö
1. Projektista
2. Henkilökohtaista pohdintaa
3. Kuukauden artikkelit
4. Seuraavaksi

1. Projektista

Projekti on ollut lomatunnelmissa (vaikkei varsinaisesti lomalla) ja kesän kunniaksi on julkaistu raskauspahoinvointiaiheinen geokätkö!

Kätkö on arvoitustyyppinen, eli kätkön koordinaatteja ei kerrota suoraan, vaan ne on piilotettu raskauspahoinvointiaiheisten kysymysten oikeisiin vastauksiin. Jos kätköily ei ole ennestään tuttua, nyt on hyvä hetki aloittaa uusi ulkoiluharrastus! Lisää tietoa kätköilystä yleisesti löytyy täältä englanniksi ja täältä suomeksi.

Puolivuosittainen raskauspahoinvointiaiheinen tutkimusartikkeleiden haku on myöskin tehty. Saalis oli laihahko: uusia artikkeleita löytyi vain alle parikymmentä, useimmat niistä toistivat vanhoja tutkimustuloksia, eikä suomeksi löytynyt valitettavasti mitään uutta. Joukossa oli valopilkkuna eräs, josta tarkemmin kuukauden artikkelin kohdalla.

2. Henkilökohtaista pohdintaa

Kuuma kesä on varmaankin ollut tukala, jos on pahoinvointia tai jos raskaus on loppusuoralla. Terveelle hoitovapaalaiselle säät ovat olleet ihania! En aio ajatella syksyä vielä, mutta projektiin liittyviä ideoita syksylle on jo. Niistä siis jatkossa lisää.

3. Kuukauden artikkelit

Kuukauden artikkeleiden teemana on närästys.

Treatment of heartburn and acid reflux associated with nausea and vomiting during pregnancy.
Law, R.; Maltepe, C.; Bozzo, P. & Einarson, A. 2010. Canadian family physician Vol. 56 No. 2/2010, 143-144.
Niukan artikkelisaaliin pelasti lyhyt ja helppolukuinen raskaudenaikaisen närästyksen hoito-ohje, jossa kerrotaan, että närästyksen hoito helpottaa myös pahoinvointia.

The Effect of Acid-Reducing Pharmacotherapy on the Severity of Nausea and Vomiting of Pregnancy
Gill, S. K.; Maltepe, C.; Mastali, K. & Koren, G. 2009. Obstetrics and gynecology international Epub, July 2009, 585269.
Yllämainitussa artikkelissa viitataan tutkimukseen, jossa kerrotaan tarkemmin närästyksen hoidon vaikutuksesta raskauspahoinvointiin, ja alkuperäinen tutkimusartikkeli on tässä.

4. Seuraavaksi

Seuraavakin kuukausi menee vielä lomatunnelmissa, mutta syksyllä on luvassa mm. keskustelutilaisuuksia, joissa on mahdollisuus tavata kohtalotovereita ja keskustella raskauspahoinvoinnin hoidosta. Niistä lisää myöhemmin.

Hyvää loppukesää!

Miina

Uutiskirje 5/2010

Uutiskirjeen sisältö
1. Projektista
2. Henkilökohtaista pohdintaa
3. Kuukauden artikkelit
4. Seuraavaksi

1. Projektista

Lopu jo! -projektin nettisivut ovat nyt valmiit! Tyhjiä sivuja ei pitäisi enää olla, ja lopujo.fi on tällä hetkellä laajin suomenkielinen raskauspahoinvoinnista kertova internet-sivusto.

2. Henkilökohtaista pohdintaa

Useimmissa raskauspahoinvointitutkimuksissa käytetään kvantitatiivisia menetelmiä, joissa mitataan mm. oksentelun määrää, ja aina välillä tulee mieleen, ettei se olisi kyllä omalla kohdallani toiminut, koska ongelma oli huonovointisuus eikä oksentelu. Tästä mittaamisesta on muuten tulossa lisää tietoa lopujo-sivuille (eli “valmiitkin” sivut täydentyvät vielä!). Kvantitatiivista mittausta tarvitaan, jotta tutkimustuloksia ja hoitomuotoja voidaan verrata toisiinsa, mutta joskus näkökulman muutos on hyvää vaihtelua.

Aiheesta on tehty myös jonkin verran hoitotieteellistä tutkimusta, jossa raskauspahoinvointia katsotaan äitien näkökulmasta. Esimerkiksi Ågrenin ja Bergin tutkimuksessa (kuukauden artikkeli) käytetään fenomenologista menetelmää, jossa äitien kokemukset ovat etusijalla. Tutkijoiden kunnioittava ja myötätuntoinen asenne näkyy, siitä onnittelut tutkijoille! Tällainen tutkimus auttaa niitäkin hoitajia ja lääkäreitä, joilla ei ole omakohtaista kokemusta pahoinvoinnista, saamaan ainakin jonkilaisen kuvan siitä, miltä potilaasta tuntuu.

3. Kuukauden artikkeli

Tactile massage and severe nausea and vomiting during pregnancy – women’s experiences.
Ågren, A. & Berg, M. 2006. Scandinavian journal of caring sciences Vol. 20 No. 2/2006, 169-176.
Tässä tutkimuksessa lähestytään raskauspahoinvointia fenomenologiselta kannalta eli odottavien äitien kokemusten kautta. Tulosten mukaan rentouttava hieronta voi auttaa raskauspahoinvoinnista kärsivää odottavaa äitiä tuntemaan miellyttäviä kokemuksia kehollaan, mikä voi helpottaa pahoinvointia tai ainakin antaa siitä lepotauon.

4. Seuraavaksi

Kesällä on taas kulunut kuusi kuukautta edellisestä systemaattisesta tiedonhausta. Seuraavaksi on siis edessä uusimpien tutkimustulosten haku ja niiden päivittäminen nettiin.

Hyvää juhannusta!

Miina

Uutiskirje 4/2010

Uutiskirjeen sisältö
1. Projektista
2. Henkilökohtaista pohdintaa
3. Kuukauden artikkelit
4. Seuraavaksi

1. Projektista

Nettisivut alkavat olla valmiit! Joitakin sivuja puuttuu vielä, ja tietoa päivitetään edelleen uusien tutkimustulosten myötä, mutta ensi kuussa sivusto saanee melko lopullisen muotonsa. Edellisen uutiskirjeen jälkeen uutta on mm. sivu raskauspahoinvoinnin riskitekijöistä, samoin sivu äitien kokemuksista. Kumpaakin täydennetään vielä. Lopujo.fi on tällä hetkellä laajin suomenkielinen raskauspahoinvoinnista kertova internet-sivusto.

2. Henkilökohtaista pohdintaa

Vaikka raskauspahoinvoinnista on omana kokemuksena jo aikaa, niin tutkimusten lukeminen pitää aiheen elävästi mielessä. Onneksi on aktiivisia ja luovia tutkijoita, jotka kääntelevät uusia kiviä selvittääkseen, mistä pahoinvointi johtuu ja mitä sille voi tehdä! Toivottavasti aihetta aletaan tutkia aktiivisemmin myös Suomessa. Kuukauden artikkeleiksi ei ole enää löytynyt suomenkielisiä tutkimuksia, olen pahoillani! Jos haluaisitte englanninkielisistä artikkeleista suomenkielisiä käännöksiä tai tiivistelmiä, voitte laittaa kommentteja uutiskirjeeseen.

3. Kuukauden artikkelit

Hyperemesis gravidarum, a literature review.
Verberg, M. F.; Gillott, D. J.; Al-Fardan, N. & Grudzinskas, J. G. 2005. Human reproduction update Vol. 11 No. 5/2005, 527-539.
Jos hormonien ja raskauspahoinvoinnin yhteys kiinnostaa, Verbergin katsauksessa on hyvä yhteenveto hormonaalisista tekijöistä. Lisäksi artikkelissa käsitellään myös mm. ruoansulatuselimistön toiminnan ja ravitsemuksen vaikutuksia.

Use of antiemetic drugs during pregnancy in Sweden.
Asker, C.; Norstedt Wikner, B. & Källen, B. 2005. European journal of clinical pharmacology Vol. 61 No. 12/2005, 899-906.
Raskauden aikainen lääkkeiden käyttö on joskus tarpeellista, ja kun lääkkeitä joudutaan käyttämään, niiden vaikutuksista saadaan pikku hiljaa yhä tarkempaa tietoa. Tässä artikkelissa selvitetään yli 29 000 naisen raskauden aikaista pahoinvointilääkkeiden käyttöä ja sen vaikutuksia syntyvään lapseen.

4. Seuraavaksi

Seuraavassa uutiskirjeessä voin toivottavasti kertoa, että nettisivut ovat valmiit. Sen urakan jälkeiselle ajalle on myös suunnitelmia, mutta niistä tarkemmin jatkossa.

Hyvää kesää!

Miina

Uutiskirje 3/2010

Uutiskirjeen sisältö
1. Projektista
2. Henkilökohtaista pohdintaa
3. Kuukauden artikkelit
4. Seuraavaksi

1. Projektista

Lopu jo! -projektin väliraportti esitettiin tiistaina 13.4. Turun ammattikorkeakoululla ja lopujo.fi-sivut esiteltiin keskiviikkona 14.4. Kymppi-hankkeen toimijoille sekä Turun terveystoimen äitiysneuvoloille.

Alkukartoituskyselyyn vastasi 171 odottavaa äitiä, ja tulosten analysointi on parhaillaan menossa. Yksi keskeisiä tuloksia on tieto äiten käyttämistä raskauspahoinvoinnin hoitokeinoista:

Tavoitteena olisi, että loppukartoituskyselyssä “auttoi paljon” ja “auttoi jonkin verran” -palkit olisivat pidempiä ja “en kokeillut” -palkit lyhyempiä, eli että äidit saavat tietoa hoitokeinoista ja löytäisivät niiden joukosta keinoja, jotka tehoavat. Kaikki keinothan eivät toimi kaikille. Lääkkeiden käytön lisääntyminen ei tietenkään ole tavoitteena, vaan turvallisten ja toimivien omahoitokeinojen löytyminen. Lääkkeitä käytetään vain, jos muut keinot eivät auta, ja mahdollisesta lääkehoidosta päättää aina lääkäri.

2. Henkilökohtaista pohdintaa

Tässä kuussa on ollut paljon puhetta inkivääristä. Ulkomailla inkivääriä käytetään pahoinvoinnin hoitoon usein, ja mm. National Guideline Clearinghouse (“Amerikan Käypä hoito -suositus”) mainitsee sen eräänä raskauspahoinvoinnin hoidon lääkkeettömänä vaihtoehtona, mutta Suomessa Evira on antanut ohjeen, jonka mukaan raskaana olevien tulee välttää inkivääriä sisältävien valmisteiden käyttöä varovaisuusperiaatteen mukaan, koska inkiväärin sisältämiä ainesosia ei ole tutkittu riittävästi. Eviran ohjeeseen ei ole merkitty lähteitä, ja koska en ole löytänyt tutkimuksia, joissa inkiväärin olisi todettu aiheuttavan haittavaikutuksia äidille tai sikiölle, vaan se on useissa tutkimuksissa todettu turvalliseksi sekä äidille että lapselle, olen lähettänyt Eviran ohjeen esittelijälle pyyntöjä lisätiedoista, mutta vastausta ei ole toistaiseksi tullut. Koska inkivääri tehoaa hyvin raskauspahoinvointiin ja sitä käytetään laajalti, se päädyttiin pitämään mukana lopujo-sivuilla, mutta Eviran ohjeen mukaan inkiväärivalmisteiden, mm. kapseleiden, käyttöä kehotetaan välttämään. Tuoretta inkivääriä käytetään yleisesti sekä mausteena että pahoinvoinnin hoitoon, ja sen käytön voi todeta olevan turvallista. Aiheeseen liittyen toinen kuukauden artikkeleista on tutkimus, jossa selvitettiin inkiväärin tehoa raskauspahoinvoinnin hoidossa ja sen turvallisuutta äidille ja syntyvälle lapselle. Inkivääritutkimusta seurataan aktiivisesti jatkossakin.

3. Kuukauden artikkelit

Nausea and vomiting of pregnancy: an evidence-based review.
Davis, M. 2004. The Journal of perinatal & neonatal nursing 18 (4), 312–328.
Laaja artikkeli raskauspahoinvoinnin esiintyvyydestä, oireista, riskitekijöistä, mahdollisista syistä ja hoitokeinoista hoitotieteen näkökulmasta.

Prospective comparative study of the safety and effectiveness of ginger for the treatment of nausea and vomiting in pregnancy.
Portnoi, G., Chng, L.A., Karimi-Tabesh, L., Koren, G., Tan, M.P. & Einarson, A. 2003. American Journal of Obstetrics and Gynecology 189 (5), 1374–1377.
Tutkimuksen kohderyhmä ovat inkivääriä raskauden ensimmäisellä kolmanneksella käyttäneet naiset (187 raskautta, kahdeksat kaksoset) ja kontrolliryhmä turvalliseksi tunnettuja muita kuin pahoinvointilääkkeitä käyttäneet naiset (187 raskautta). Tutkimuksessa selvitettiin inkiväärin vaikutusta keskenmenojen määrään (inkivääriryhmässä 3/kontrolliryhmässä 8), kohtukuolemien määrään (2/1), synnynnäisten epämuodostumien määrään (3/2), keskimääräiseen syntymäpainoon (3542 g / 3397 g) ja alle 2,5-kiloisina syntyneiden lasten määrään (3/12). Tilastollisesti merkitsevä ero löytyi ainoastaan pienikokoisten lasten määrässä; heitä oli inkivääriryhmässä vähemmän. Muut erot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä eivätkä tulokset eronneet muusta väestöstä.

4. Seuraavaksi

Alkukartoituksen tulosten analysointi jatkuu, samoin lopujo.fi-sivuston päivittäminen. Aurinkoista kevättä!

Miina

Uutiskirje 2/2010

Uutiskirjeen sisältö
1. Projektista
2. Henkilökohtaista pohdintaa
3. Kuukauden artikkelit
4. Seuraavaksi

1. Projektista

Projektin alkukartoituskyselyt ovat parhaillaan menossa! Äitien kyselyyn valittiin lasketun ajan perusteella 1076 äitiä. Vastausaikaa on maaliskuun loppuun asti, ja tällä välin lopujo-sivuille päivitetään lisää tietoa.

Projektin on myös tarkoitus jalkautua “oikeaan elämään” tämän vuoden aikana: suunnitteilla on tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia aiheesta. Niistä lisää tietoa myöhemmissä uutiskirjeissä.

2. Miinan henkilökohtaista pohdintaa

Raskauspahoinvoinnista on tehty niin paljon kiinnostavaa tutkimusta, että niiden lukemiseen voisi käyttää aikansa aamusta iltaan! Jos olisin itse tiennyt kaiken sen, kun pahoinvointi oli päällä… lääkkeettömiäkin hoitomuotoja on vaikka kuinka paljon! Toiveena on, että kaikki se tieto tavoittaa ne, joille asia on ajankohtainen. Joka päivä saan jotain uutta siirrettyä tutkimusartikkeleista sivuille.

Tutkimuksista paljastuu toisaalta karujakin asioita: eräässä tutkimuksessa haastatelluista 3200 naisesta 108 oli keskeyttänyt raskauden raskauspahoinvoinnin vuoksi. Satakahdeksan! Olin itse luullut, että raskauspahoinvoinnista johtuvat abortit olisivat tosi harvinaisia. Toinen “hurja” tutkimustulos oli, että näyttöön perustuvasta tiedosta huolimatta raskaudenaikaisen lääkehoidon riskit arvioidaan todellista suuremmiksi, jopa niin, että tarpeellinenkin hoito voi jäädä saamatta.

USA:ssa kiellettiin eräs raskauspahoinvoinnin hoitoon tarkoitettu lääke vuonna 1983, koska sen pelättiin aiheuttavan sikiövaurioita. Sadattuhannet naiset olivat ehtineet käyttää lääkettä, ja siitä tehtiin laajat tutkimukset, joissa selvisi, että lääkettä käyttäneiden äitien lapsilla ei ollut muuta väestöä enemmän synnynnäisiä epämuodostumia tai muita haittavaikutuksia, toisin sanoen lääke todettiin turvalliseksi. USA:ssa se ei kuitenkaan enää tullut myyntiin, koska lääkkeen valmistaja pelkäsi äitien nostavan syytteitä, jos heidän lapsellaan olisi synnynnäisiä epämuodostumia – niitähän tapahtuu väestössä keskimäärin sen verran, että osa olisi voinut osua lääkettä käyttäneiden naisten kohdalle, ja he olisivat saattaneet haastaa lääkeyhtiön ja lääkettä määränneen lääkärin oikeuteen. Tutkimustulosten myötä lääke otettiin kuitenkin käyttöön Kanadassa, jossa se on käytössä edelleen, ja sen saatavuus on vähentänyt raskauspahoinvoinnista johtuvan sairaalahoidon tarvetta.

Joskus siis tuntuu, että raskaana olevia äitejä ylisuojellaan niin, että se kääntyy alihoitamiseksi. Kaikki haluavat kuitenkin varmasti toimia äitien hyväksi, ja uskon tutkitun tiedon lisääntymisen auttavan tähänkin.

3. Kuukauden artikkelit

The teratogenicity of drugs for nausea and vomiting of pregnancy: Perceived versus true risk.
Koren G. & Levichek Z. 2002. American Journal of Obstetrics and Gynecology 2002;186: S248-52.
Kanadalaisen Hospital for Sick Children -sairaalan Motherisk-yksikön johtava lääkäri Gideon Koren ja tutkijalääkäri Zina Levichek kuvaavat raskauden aikaisen lääkkeiden käyttöön liittyviä riskejä ja millaiseksi naiset itse arvioivat riskit. Lisäksi artikkelissa viitataan yllä mainitsemiini tutkimuksiin (alkuperäiset tutkimusartikkelit ovat lähdeviitteinä).

Näin hoidan: Voimakas raskaudenaikainen pahoinvointi.
Aitokallio-Tallberg, Ansa & Pakarinen, Päivi 2005. Duodecim 121 (13), 1435–1440.
HYKSin naistentautien erikoislääkärit Ansa Aitokallio-Tallberg ja Päivi Pakarinen kertovat raskauspahoinvoinnin hoidosta Suomessa.

4. Seuraavaksi

Lopujo-sivuille tulee koko ajan lisää näyttöön perustuvaa tietoa. Alkukartoituskyselyiden tulosten analyysi on edessä huhtikuussa.

Väliraportti Lopujo-projektin etenemisestä esitetään ti 13.4. klo 8.15 Turun ammattikorkeakoulun terveysalan toimipisteessä, Ruiskatu 8, luokassa 158A. Tilaisuus on tarkoitettu ensi sijassa opiskelijoille ja opettajille, mutta on avoin muillekin kiinnostuneille.

Aurinkoista kevättä kaikille!

Miina

Uutiskirje 1/2010

Tervetuloa seuraamaan Lopu jo! -projektin uutiskirjettä.

Uutiskirjeen sisältö
1. Projektista
2. Henkilökohtaista pohdintaa
3. Projektin sisältö
4. Kuukauden artikkelit
5. Seuraavaksi

1. Projektista

Lopu jo -projektin tarkoitus on taistella raskauspahoinvointia vastaan. Projekti on osa Turun ammattikorkeakoulun Neuvolatoiminta 2010-luvulle -hanketta (Kymppi-hanke), jonka tarkoitus on kehittää äitiysneuvolapalveluihin terveyttä tukevia toimintamalleja, vähentää sosioekonomisia terveyseroja ja edistää palveluketjun prosesseja terveyttä ja hyvinvointia tukeviksi.

Kymppi-hankkeesta vastaa projektipäällikkö Pia Ahonen Turun ammattikorkeakoulusta ja Lopu jo! ‑projektista vastaa sosiaali- ja terveysalan johtamisen ja kehittämisen ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittava opiskelija Miina Nurmi.

2. Miinan henkilökohtaista pohdintaa projektin alkuvaiheesta

Idea projektista syntyi niin, että yllätyin esikoista odottaessani siitä, miten rasittavaa raskauspahoinvointi voi olla. Vatsa oli vinksallaan ja pää sumussa, eikä se tuntunut loppuvan millään. Koetin etsiä hoitokeinoja, mutta tiedon haku ja sen luotettavuuden arviointi ei ole helppoa, kun ei oikein voi keskittyä mihinkään. Neuvolasta saadut syömiseen ja lepoon liittyvät ohjeet helpottivat jonkin verran, mutta kun pää alkoi selvitä ja tietoa löytyä, huomasin, että raskauspahoinvointia on tutkittu yllättävän paljon ja että on muitakin näyttöön perustuvia hoitokeinoja kuin keksien syönti aamulla ennen sängystä nousua (anteeksi kärjistys! Ilman keksien syöntiä ennen sängystä nousua en olisi päässyt sängystä ollenkaan. Se on loistava ohje). Samaan aikaan alkanut YAMK-opinnäytetyön suunnitteluvaihe tarjosi mahdollisuuden perehtyä raskauspahoinvoinnin etiologiaan ja hoitokeinoihin perusteellisemmin, ja päätin tuoda kohtalotovereiden saataville näyttöön perustuvaa tietoa mahdollisimman kätevästi.

3. Projektin sisältö

Projekti toteutetaan interventiotutkimuksena: ensin tutkitaan lähtötilannetta, sitten tehdään interventio (tässä tapauksessa jaetaan tietoa raskauspahoinvoinnista) ja lopuksi tutkitaan, oliko interventiolla vaikutusta:

Kehitystarpeen selvittämisvaiheessa kävi ilmi, että raskauspahoinvoinnista ei ole juurikaan olemassa odottaville äideille annettavia kirjallisia kotihoito-ohjeita; ei Turun neuvoloissa, TYKSin ohjepankissa eikä valtakunnallisessa Terveyden edistämisen keskuksen (Tekry) terveysaineistotietokannassa, ja projektin sisällöksi täsmentyi tietopaketin tuottaminen ja aiheesta tiedottaminen. Tietopakettia kootaan parhaillaan internet-sivuille osoitteessa lopujo.fi.

Vaikuttavuuden mittaus toteutetaan alkukartoitus- ja loppukartoituskyselyillä Turun äitiysneuvoloiden työntekijöille ja odottaville äideille. Alkukartoitus tehdään helmi-maaliskuussa 2010, tietopaketti viimeistellään alkukartoituksen tulosten perusteella ja otetaan käyttöön keväällä 2010 ja loppukartoitus tehdään tammikuussa 2011.

4. Kuukauden artikkelit

Raskauspahoinvointi ja hyperemeesi.
Risto Erkkola. Yleislääkäri – Allmänläkaren 3/2009, vsk 24, s. 9-12.
Yleiskatsaus raskauspahoinvoinnista ja sen hoidosta Suomessa. Artikkelissa kerrotaan raskauspahoinvoinnin syistä ja diagnostiikasta sekä avo- ja sairaalahoidosta. Linkki Yleislääkäri-lehteen 3/2009

Interventions for nausea and vomiting in early pregnancy. (Cochrane Review)
Jewell D, Young G. Cochrane Database of Systematic Reviews 2003, Issue 4.Art. No.: CD000145. DOI: 10.1002/14651858.CD000145.
Artikkelissa tarkastellaan kahtakymmentäkahdeksaa satunnaistettua tutkimusta, joissa tutkittiin mm. antihistamiinien, B6-vitamiinin, akupainannan ja inkiväärin vaikutusta raskauspahoinvointiin.

5. Seuraavaksi

Projektissa on seuraavaksi edessä alkukartoitus ja sen tulosten analysointi. Lopujo.fi-sivuja päivitetään koko ajan ja uutiskirje ilmestyy n. kerran kuukaudessa.

Kaunista talvea kaikille!

Miina