Alkuraskauteen liittyy usein väsymystä myös silloin, kun raskauspahoinvointia ei ole. Väsymys voi pahentaa pahoinvointia, ja olon helpottamiseksi kannattaa levätä aina, kun voi. Nukkuminen helpottaa myös.
Rentoustusmenetelmiä käytetään pahoinvoinnin hoitoon
Pahoinvoinnin hoitoon on tutkittu erilaisia rentoutusmenetelmiä. Raskauspahoinvoinnin kohdalla tutkimusta on vähän, mutta kemoterapian (syövän hoidon) aiheuttamaa pahoinvointia on saatu lievitettyä rentoutusharjoituksilla, joissa vuorotellen jännitetään ja rentoutetaan eri lihaksia. Rentoutuksen tehostamiseksi siihen voidaan myös yhdistää rauhoittavia ja miellyttäviä mielikuvia. Tutkimuksissa rentoutus on tehty ohjaajan avulla, mutta sitä voi kokeilla myös kotona itse tai esimerkiksi rentoutuskasetin tai -levyn kanssa.
Ehdollistuneen pahoinvoinnin kohdalla poisoppiminen voi toimia
Ehdollistuneella pahoinvoinnilla tarkoitetaan tilannetta, jossa jokin neutraali ärsyke voi aiheuttaa pahoinvointia, koska se yhdistyy pahoinvointia aiheuttaneeseen tilanteeseen. Ehdollistunutta pahoinvointia ja sen hoitoa on tutkittu eniten kemoterapian yhteydessä. Tyypillinen esimerkki on pahoinvointia aiheuttavan kuurin aikana voimistuva pahoinvointi: ensimmäisillä hoitokerroilla lääke aiheuttaa pahoinvointia, seuraavilla kerroilla pahoinvointia alkaa ennakoida ja useamman hoitokerran jälkeen jo sairaalarakennuksen tai sairaanhoitajan näkeminen oksettaa. Joissakin tapauksissa myös raskauspahoinvointi voi olla ehdollistunutta: kun on tarpeeksi usein oksentanut hampaita harjatessa, hammasharjan tai vessan oven näkeminen riittää aiheuttamaan oksennusrefleksin.
Ehdollistunutta pahoinvointia on hoidettu ns. järjestelmällisen desensitisaation tai poisoppimisen (systematic desensitization) menetelmällä, jota käytetään erityisesti fobioiden hoidossa. Menetelmässä yhdistetään rentoutus ja rauhoittavat mielikuvat pelkoa aiheuttavaan tilanteeseen tai asiaan, mikä heikentää fobiareaktiota. Samaa menetelmää on käytetty erityisesti kemoterapian aiheuttaman pahoinvoinnin hoitoon.
Raskauspahoinvoinnin kohdalla ehdollistuneesta pahoinvoinnista voi olla kyse, jos alunperin neutraalit ärsykkeet aiheuttavat pahoinvointia ja jos pahoinvointi kestää keskimääräistä pidempään. Rentoutus ja mielikuvaharjoittelu voivat helpottaa pahoinvointia.
Matkaakin voi kokeilla
Joillekin on ollut apua ympäristön vaihdoksesta, esimerkiksi lomamatkasta, mikä voi selittyä sillä, että pahoinvointiin yhdistyneiden ärsykkeiden (kodin tuoksu, vessan ovi, vessan kaakeleiden kuviot jne.) poistuminen katkaisee ennakoivan pahoinvointireaktion.
Musiikki ja pahoinvointi
Musiikin kuuntelu on yksi tapa rentoutua. Hyvään musiikkiin keskittyminen voi auttaa viemään ajatukset pois pahoinvoinnista samaan tapaan kuin rentoutusharjoitus. Matkapahoinvoinnin hoitoon on kehitetty myös tietynlaista musiikkia, joka valmistajan mukaan vaikutaa suoraan aivojen pahoinvointikeskukseen, mutta musiikin toiminnasta raskauspahoinvoinnin hoidossa ei ole olemassa satunnaistettuja kaksoissokkotutkimuksia. Liikkeen aiheuttaman pahoinvoinnin hoidossa “matkapahoinvointimusiikista” on tehty yksi satunnaistettu tutkimus, jossa musiikin todettiin vähentävän pahoinvointia jonkin verran. Musiikin kuuntelusta ei kuitenkaan ole haittaa äidille eikä vauvalle, joten vaikka tutkimusnäyttöä aiheesta on liian vähän, että sen tehosta voisi sanoa vielä mitään varmaa, sitä voi aina kokeilla.
Hieronta ja silittely
Eräässä ruotsalaisessa tutkimuksessa kokeiltiin, miten rauhoittava hieronta vaikuttaa sairaalahoidossa oleviin hyperemeesipotilaisiin. Tutkimukseen osallistui kymmenen naista ja siinä tehtiin kolme tunnin mittaista rauhallista hierontaa hitailla ja rauhallisilla otteilla: ensimmäisellä kerralla hierottiin kädet ja jalat ja kahdella seuraavalla kerralla koko vartalo. Hierontatilanne järjestettiin rauhalliseksi: taustalla soi rauhallinen musiikki eikä sen aikana puhuttu. Viimeisen hierontakerran jälkeen tehdyissä haastatteluissa äidit kertoivat, että hieronta auttoi rentoutumaan ja vei ajatukset pois pahoinvoinnista. Osa potilaista kuvasi “saaneensa koko kehonsa takaisin”; kun pahoinvointi oli saanut ajatukset keskittymään vatsan alueelle, kokovartalohieronta palautti tietoisuuden koko kehosta ja sen toiminnasta. Potilaita ei seurattu systemaattisesti haastattelun jälkeen, mutta synnytyksen jälkeen haastateltiin heistä neljä. Kahdella pahoinvointi oli alkanut uudelleen melko pian hoidon jälkeen, yksi oli voinut hyvin hieman pidempään ja yhdellä pahoinvointi ei tullut enää takaisin.
Koska pahoinvointi tekee kehosta hyvin herkän, se on otettava huomioon hieronnassa. Rauhallisessa ympäristössä tehty hidas ja rauhallinen hieronta saattaa auttaa rentoutumaan ja tuoda hyvää oloa ja ainakin hetkellistä helpotusta.
Lopu jo! -projektin alkukartoituskyselyyn vastanneista 148:sta odottavasta äidistä 53 oli kokeillut hierontaa ja heistä 22 eli hieman alle puolet kertoi sen auttaneen ainakin jonkin verran. Silittelyä oli kokeillut 85 äitiä ja heistä 48 eli hieman yli puolet kertoi sen auttaneen ainakin jonkin verran. Tulokset viittaavat siihen, että silittelyn tapainen, rauhallinen hieronta voi sopia yhdeksi raskauspahoinvoinnin tukihoidoksi.
Lähteet:
Davis, M. 2004. Nausea and vomiting of pregnancy: an evidence-based review. The Journal of perinatal & neonatal nursing Vol. 18 No. 4/2004, 312-328.
Erkkola, R. 2009. Raskauspahoinvointi ja hyperemeesi. Yleislääkäri – Allmänläkaren Vol. 24 No. 3/2009, 9-12.
Matteson, S.; Roscoe, J.; Hickok, J. & Morrow, G. R. 2002. The role of behavioral conditioning in the development of nausea. American Journal of Obstetrics and Gynecology Vol. 186 No. 5 Suppl Understanding/2002, S239-243.
Nurmi, M. 2009. Lopu jo -projektin alkukartoituskysely. Julkaisematon.
Yen Pik Sang, F. D.; Billar, J. P.; Golding, J. F. & Gresty, M. A. 2003. Behavioral methods of alleviating motion sickness: effectiveness of controlled breathing and a music audiotape. Journal of travel medicine Vol. 10 No. 2/2003, 108-111.
Ågren, A. & Berg, M. 2006. Tactile massage and severe nausea and vomiting during pregnancy–women’s experiences. Scandinavian journal of caring sciences Vol. 20 No. 2/2006, 169-176.