Hei,

tervetuloa lukemaan syksyn uutiskirjettä! Aiheina:

1. Tutkimusuutisia
2. Uutta nettisivuilla
3. Henkilökohtaista pohdintaa
4. Kuukauden artikkeli
5. Seuraavaksi

1. Tutkimusuutisia

Neuvola 2 -osion materiaalit ovat melkein valmiit! Täytyy sanoa, että joka osasta oppii jotakin – neuvola 1:n aineiston perusteella on saatu muutama parannus lomakkeisiin, hyvä. Esimerkiksi (ja vinkiksi kaikille muillekin paperilomakkeiden kanssa työskenteleville) tutkimuskoodin paikan kannattaa olla lomakkeen oikeassa yläreunassa eikä jossakin kolmannella rivillä, niin se on helpompi nähdä selatessa. Lopu jo! -tutkimusryhmä alkaa muuten tuntua jo suurelta, kun tohtorikoulutettavien määrä on ohittanut ohjaajien määrän. Ohjaajina siis edelleen alusta asti mukana olleina Päivi Polo ja Päivi Rautava ja tutkimusta tekemässä minun lisäkseni Nina Kulovuori ja Pauliina Päivärinne. Tässä suunnitellaan sairaalaosatutkimuksen tulosten käsittelyä, kokouskuva tämän kuun alkupuolelta:

2. Uutta nettisivuilla

Linkkejä-sivulta löytyy nyt englanninkielinen HER Foundation, jolla on hyvin strukturoitu keskustelupalsta vaikeasta raskauspahoinvoinnista kärsiville odottajille. Jos kieli ei ole ongelma ja jos jaksat olla koneella, sieltä löytyy vertaistukea vuorokauden ympäri.

3. Henkilökohtaista pohdintaa

Karkasin kotoa pitkästä aikaa kouluun, kun vastaan tuli yksi kiinnostava kurssi tutkimustulosten julkaisemisesta ja toinen biostatistiikasta. Vauvalomamoodi on vaihtumassa tutkimusmoodiin; ensi vuodelle olen hakenut apurahojakin vuoden tauon jälkeen. Näyttöjä ei ole kertynyt, joten en varmaan ole korkealla rahoittajien listoilla, mutta hakemusten kirjoittaminen on yksi tapa päivittää itselleenkin, mitä seuraavaksi aikoo tehdä. Hakemuksista päätellen aion näköjään seuraavaksi paneutua Neuvola 2 -osatutkimukseen, mutta oikeastaan aion kyllä ensin saada rekisteriaineistoartikkelit pöytälaatikosta maailmalle.

4. Kuukauden artikkeli

Interventions for nausea and vomiting in early pregnancy
Matthews A1, Haas DM, O’Mathúna DP, Dowswell T. 2015. Cochrane Database Syst Rev. 2015 Sep 8;9:CD007575. [Epub ahead of print]

Uusi Cochrane-katsaus on ilmestynyt! Ei mitään mullistavaa sitten edellisen, mutta hyvää luettavaa niille, jotka haluavat vertailla useita hoitokeinoja toisiinsa nopeasti ja systemaattisesti. Ylivoimaista hoitoa ei ole edelleenkään löydetty ja useimpia hoitokeinoja on tutkittu niin vähän, että katsauksessa on monen keinon kohdalla tarkasteltavana vain yksi tai kaksi tutkimusta, mutta pikkuhiljaa tutkimustietoa kertyy lisää. Vain tiivistelmä on vapaasti saatavilla, mutta kokotekstin saa tarvittaessa esimerkiksi yliopiston kirjaston kautta.

5. Seuraavaksi

Mitään suuria tapahtumia ei ole edessä, tasaisesti edetään =). Hyvää loppusyksyä!

Miina

Hei kaikki!

Tässä loppukesän uutiskirje:

1. Tutkimusuutisia
2. Henkilökohtaista pohdintaa
3. Kuukauden artikkeli
4. Seuraavaksi

1. Tutkimusuutisia

Neuvola 1 -osatutkimuksessa analysoidaan aineistoa! Tänään suunniteltiin, mitä kaikkea aineistosta saa tarkasteltua ennen kuin siihen yhdistetään THL:n kautta saatavia rekisteritietoja, ja ensimmäiseksi selvitetään raskauspahoinvoinnin yhteyttä muihin pahoinvointia aiheuttaviin tilanteisiin (mm. matkapahoinvointi, migreeni ja hormonaalinen ehkäisy). Näitä ei ole ennen tutkittu Suomessa! Joissakin aiemmissa tutkimuksissa yhteyksiä em. asioiden kanssa on löytynyt ja pian nähdään, mitä meidän aineisto kertoo. Kuukauden artikkelissa sivutaan migreeniaihetta.

Sairaala-aineistonkin alustavaan analysointiin päästään pian! Tutkittavia on jo yli kuusikymmentä.

2. Henkilökohtaista pohdintaa

Olipas kylmä kesä. Onneksi elokuussa oli lämmintä, ja kesäkuussakin sain hien pintaan: kevään koulutustilaisuuden jälkeen yliopiston tiedotustiimi lähetti mediatiedotteen tutkimuksesta, ja siitä seurasi pari puhelinhaastattelupyyntöä. Osa teistä ehkä tietääkin, etten ole kova puhumaan puhelimessa; en ole varmaan koskaan soittanut kenellekään muuten vaan tai kuulumisia kyselläkseni. Lähinnä käytän puhelinta työasioissa, ja tärkeitä puheluita varten laitan lapulle muistilistan, että ei mitään pääse unohtumaan. Mutta sitten on puheluita, joihin ei voi tehdä muistilistaa etukäteen. Lyhytkin puhelinhaastattelu voi viedä koko päivän, kas näin: ennen puhelua katson, että sovittuna aikana on aikaa, puhelimessa on äänet päällä (yleensä unohdan sen äänettömälle), akussa on virtaa tai laturi on lähistöllä, vauva on ruokittu ja tyytyväinen, jne. Sitten odotan, milloin se soi. Mitään järkevää ei välttämättä saa aikaiseksi samalla. Sitten se soi! Itse puhelu on kiva, tutkimuksesta on aina kiva kertoa. Puhuisin ummet ja lammet, hyvä jos haastattelija saa suunvuoroa. Puhelusta toipumiseen menee sitten loppupäivä: “ai niin, siitä ja siitäkin olisi voinut mainita”, “ne kaksi asiaa olisi pitänyt sanoa eri järjestyksessä, että kokonaisuus olisi ollut loogisempi”, “vastasinko kysymykseen vai aloinko harhailla?” jne. Ja lopuksi tulee sähköposti, jossa on teksti tarkastettavaksi. Parhaassa tapauksessa tosi hyvä! Sitten mietin, miten pieniä eri sävyjä tai sanavalintoja pyytäisi korjattavaksi, mutta loppujen lopuksi päädyn korjaamaan vain, jos on asia- tai kirjoitusvirheitä – tyyli ja sanavalinnat ovat toimittajan ammattitaitoa, enkä halua astua varpaille. Näin. Olisin siis kamalan huono poliitikko (tai muu julkkis). Tutkimuksessa on se hyvä puoli, että pääosassa on asia eikä henkilö!

3. Kuukauden artikkeli

Linking olfaction with nausea and vomiting of pregnancy, recurrent abortion, hyperemesis gravidarum, and migraine headache.
Heinrichs, L. Am J Obstet Gynecol. 2002 May;186(5 Suppl Understanding):S215-9.

Tämä artikkeli on jo yli kymmenen vuotta vanha, mutta siinä avataan mielenkiintoisesti yhteyksiä raskauspahoinvoinnin ja muiden pahoinvointiin liittyvien tilanteiden välillä sekä pohditaan näiden mahdollisia syitä. Tutkimuksessa oli mukana 163 naista, ja migreenistä kärsineillä naisilla oli ollut voimakasta raskauspahoinvointia huomattavasti useammin kuin väestössä keskimäärin. Taustalla saattaa olla geneettisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat esimerkiksi hajujen aistimiseen.

Kiinnostavaa nähdä, saadaanko meidän aineistosta samansuuntaisia tuloksia! Vielä kiinnostavampaa olisi testata kirjoittajan hypoteesia pahoinvoinnin geneettisestä taustasta. Neuvola-aineiston laajuudessa se ei ole mahdollista, mutta ehkä tulevaisuudessa sairaala-aineiston kohdalla, jos tutkimusresurssit kasvavat.

4. Seuraavaksi

Syksyllä tapahtuu paljon yhtä aikaa! Rekisteri- ja Neuvola 1 -aineistoja analysoidaan, neuvola-aineisto täydennetään rekisteritiedoilla, Neuvola 2 -osatutkimuksen aineistonkeruuta valmistellaan, sairaala-osatutkimuksen aineistoa tarkastellaan alustavasti ja osallistujille aletaan kerätä verrokkihenkilöitä. Vau. Katsotaan, mitä ensin saadaan valmiiksi.

Hyvää alkusyksyä!

Miina

Hei kaikki!

Tässä uutiskirjeessä:

1. Tutkimusuutisia
2. Henkilökohtaista pohdintaa
3. Kuukauden artikkeli
4. Seuraavaksi

1. Tutkimusuutisia

Neuvola-aineisto on nyt syötetty sähköiseen muotoon! Tutkija Pauliina Päivärinteen suururakka on tehty ja aineiston analysointi odottaa. Tutkittavien lopulliseksi määräksi tuli 2393. Viimeisimmätkin tutkimukseen osallistuneet odottajat ovat muuten varmaankin jo synnyttäneet! Tarkoittaa siis sitä, että kun kyselyaineistoon yhdistettäviä rekisteritietoja aletaan hakea, niin ainakin suurimmalta osalta saadaan myös synnytykseen ja syntyneeseen lapseen liittyvät tiedot jo mukaan.

2. Henkilökohtaista pohdintaa

Pää on vaihteeksi aivan tyhjä. Vauva kasvaa ja haluaa osallistua maailman menoon aina vaan enemmän, ja vauvaseura on tietysti aina hauskaa, mutta tutkimuksesta puolestaan ei tule välillä mitään! No, jos jonkun on kärsittävä, niin kärsiköön mieluummin tutkimus kuin vauva. Ja aina välillä tulee pitkiä päiväunia, esimerkiksi juuri nyt =) (Tätä kuvaa ei kylläkään ole otettu juuri nyt, nyt tehdään töitä!).

3. Kuukauden artikkeli

Maternal safety of the delayed-release doxylamine and pyridoxine combination for nausea and vomiting of pregnancy; a randomized placebo controlled trial
Gideon Koren, Shannon Clark, Gary D V Hankins, Steve N Caritis, Jason G Umans, Menachem Miodovnik, Donald R Mattison, and Ilan Matok. BMC Pregnancy Childbirth. 2015; 15: 59. Published online 2015 Mar 18. doi: 10.1186/s12884-015-0488-1

Vuosi sitten kirjoitin Kanadassa ja USA:ssa käytössä olevasta raskauspahoinvointilääkkeestä, pyridoksiinia ja doksyalmiinia sisältävästä yhdistelmävalmisteesta, jota tutkitaan parhaillaan useammassakin lääketutkimuksessa.

Kuukauden artikkeli kertoo yhdestä tällaisesta tutkimuksessa, jossa selvitettiin lääkkeen mahdollisia sivuvaikutuksia odottavalle äidille: 131 odottajaa sai lääkettä tavanomaisen hoidossa käytettävän annoksen verran ja 125 odottajaa sai lumelääkettä. Kummastakin ryhmästä yli puolet kertoi saaneensa sivuvaikutuksia hoidosta, eikä ryhmien välillä ollut tilastollisesti merkitsevää eroa. Suurin osa sivuvaikutuksista oli lieviä, ja tutkijat toteavat, että lääkettä voi pitää turvallisena myös odottavan äidin kannalta (syntyvän lapsen osalta lääkkeen turvallisuus oli selvitetty jo aiemmin). Olisi kiinnostavaa tietää, mistä noin suuri määrä sivuvaikutuksia lumelääkkeenkin kohdalla johtuu, mutta sitä ei artikkelissa käsitelty. Ehkä pahoinvointiin liittyy niin paljon kaikenlaisia oireita, että niitä tulee tutkimuksessa merkittyä mahdollisiksi sivuoireiksi.

4. Seuraavaksi

Seuraavaksi on edessä neuvola-aineiston puuttuvien tietojen läpikäynti ja mahdollinen täydentäminen niiltä osin kuin se on tarpeen, ja mahdollisesti aineistopyyntö thl:lle eli mm. syntymärekisteritietojen haku tutkimukseen osallistuvista odottajista; osa ehditään ehkä ennen lomia, osa syksyllä. Kesällä joka tapauksessa lomaillaan (ja ehkä luetaan joitakin tutkimusasioita), analysoinnin pariin palataan varmaankin elokuussa. Hyvää kesää!

Miina

Hei kaikki,

hyvää kevättä!

Tässä uutiskirjeessä:

1. Tutkimusuutisia
2. Uutta nettisivuilla
3. Henkilökohtaista pohdintaa
4. Kuukauden artikkeli
5. Seuraavaksi

1. Tutkimusuutisia

Maaliskuun 11. päivä järjestettiin neuvola-aineiston kokoon saamisen juhlimiseksi koulutusiltapäivä, jonka esitelmissä saatiin kuulla melko monista odottajille tärkeistä asioista, mm. raskauden aiheuttamista muutoksista unen laatuun, puhelinneuvonnassa huomioitavista asioista ja alkuraskauden päivystyskäyntiä vaativista tilanteista. Neuvola-aineiston alustavia tuloksiakin tarkasteltiin – aineiston syöttö on parhaillaan menossa, joten tuloksista ei voi vielä tehdä tilastollisia päätelmiä. Esitelmien jälkeen jakaannuttiin esittelykierroksille synnytysosastolle, päivystykseen ja T-sairaalan yleisiin tiloihin. Nauhoitukset kierroksista olisivat olleet kiinnostavia, kun jokaiseen paikkaan pääsi vain osa osallistujista! Mutta toivottavasti tärkeät uutiset kustakin paikasta kulkevat eteenpäin osallistujien mukana. Kiitos kaikille mukana olleille!

Tällä välin sairaala-aineisto on ollut vähän syrjässä muiden töiden takana, mutta senkin suhteen alkaa tapahtua: sairaala-osatutkimuksessa on mukana uusi tutkija, Nina Kulovuori, joka on jo aloittanut aineiston tarkastelun. Tutkimukseen otetaan edelleen mukaan hyperemeesipotilaita. Aineiston rakenne on selvästi neuvolatutkimusta monimutkaisempi, koska mukana on myös laboratoriotutkimusten tuloksia ja pahoinvoinnin voimakkuutta mitataan osastolla päivittäin, ei vain yhden kerran. Tutkittavaa siis riittää!

2. Uutta nettisivuilla

Maaliskuun 11. päivä pidetyn koulutusiltapäivän materiaalit ovat nyt luettavissa linkkejä-sivulla. Esitysdiojen lukeminen ei ihan korvaa sitä, että pääsisi kuuntelemaan esitelmät, mutta toivottavasti materiaalista on iloa joka tapauksessa!

3. Henkilökohtaista pohdintaa

Neuvola-aineiston alustava vilkaisu oli hauskaa! Vaikka lomakkeista oli analysointivaiheessa syötetty vasta alle puolet, oli hienoa huomata, että alustavat tulokset ovat odotetun suuntaisia. Lomakkeiden järjestely vie aikaa, mutta se on toisaalta rauhallista, meditatiivista, manuaalista työtä. Rutiinityö, jossa aivot saavat levätä, on mukavaa vaihtelua. Ja onneksi aineistoa syöttämässä on toinen tutkija! Siinä olisi ehkä jo liiaksi rutiinityötä, jos kaiken tekisi itse.

Nettisivuohjelmistojen päivittäminen taas… ei ole lempihommaani. Tein taustajärjestelmien päivitykset, joita oli jonossa yhteensä kolmetoista (itse wordpress ja muutamia siihen liittyviä plugin-lisukkeita ja sivujen ulkonäköä ohjaavia teema-asetuksia), ja eihän siitä tietysti kolhuitta selvitty. Esimerkiksi otsikot hävisivät näkyvistä yläpalkista. Sorry about that! Vasemman reunan sivustopuu onneksi näkyi koko ajan, mutta yläreuna tuli näkyviin vasta atk-tukipuolison tehtyä jotakin. Jos huomaatte jotain muuta, mikä ei toimi, sanokaa vain, niin korjataan, korjataan =).

4. Kuukauden artikkeli

Hyperemesis gravidarum and maternal cancer risk, a scandinavian nested case-control study.
Vandraas KF1, Grjibovski AM, Støer NC, Troisi R, Stephansson O, Ording AG, Vangen S, Grotmol T, Vikanes ÅV. Int J Cancer. 2015 Feb 9. doi: 10.1002/ijc.29475. [Epub ahead of print]

Nyt on sitten tutkittu myös hyperemeesin vaikutusta syöpäriskiin. 168 501:n syöpäpotilaan ja yli miljoonan verrokkihenkilön aineistossa (norjalaisista, tanskalaisista ja ruotsalaisista terveydenhuollon rekistereistä) hyperemeesistä kärsineillä naisilla oli hieman keskivertoa pienempi riski sairastua syöpään. Joissakin syöpätyypeissä (keuhkosyöpä, kohdunkaulan syöpä ja peräsuolisyöpä) riski oli selvästi pienempi. Poikkeuksen teki kilpirauhassyöpä, jonka riski oli suurentunut hyperemeesistä kärsineillä naisilla. Osalla hyperemeesipotilaista tiedetäänkin olevan ohimenevää kilpirauhasen liikatoimintaa, ja tämän tutkimuksen perusteella vaikuttaa siltä, että kilpirauhasta on syytä seurata myöhemminkin. Sitä, miksi muiden syöpien riski on hyperemeesistä kärsineillä pienentynyt, ei vielä tiedetä. Tutkimuksen kokotekstiversio ei valitettavasti ole vapaasti saatavilla, mutta sen pääsee lukemaan mm. yliopiston kirjaston kautta.

5. Seuraavaksi

Neuvola- ja sairaala-aineistojen järjestäminen ja syöttäminen jatkuu, ja jatkuu, ja jatkuu, ja… mutta kyllä se joskus valmistuukin.

Hyvää pääsiäisaikaa!

Miina

Hei kaikki,

hyvää alkanutta vuotta!

Tässä uutiskirjeessä:

1. Tutkimusuutisia
2. Henkilökohtaista pohdintaa
3. Kuukauden artikkeli
4. Seuraavaksi

1. Tutkimusuutisia

Nyt on joka nurkka neuvolatutkimukseen osallistuneissa neuvoiloissa kierretty ja viimeisetkin lomakkeet kerätty ja laskettu: yhteensä 2381 osallistujaa! Papereiden järjestely ja syöttö on menossa ja valmistuu varmaankin kevään aikana. Jos nyt jostakin vielä lomakkeita sattuisi löytymään, niin vielä ehtii mukaan. Kun kaikki tiedot on syötetty, niin edetään hakemaan rekisteritietoja THL:lta. Aineisto analysoidaan nimettömänä niin, että yksittäisiä vastaajia ei voi tunnistaa.

2. Henkilökohtaista pohdintaa

Palautin viime vuoden tutkimuksen edistymisraportin yliopistolle. Ensin tuntui, että se on oikeastaan edistymättömyysraportti, kun vielä en ole saanut mitään tuloksia julkaistua… mutta kun listasin kaiken, mitä viime vuonna tehtiin, niin oli siinä sentään jotain tapahtunut. Suurimpana askeleena tietysti neuvola 1 -osatutkimuksen tutkittavien rekrytoinnin valmistuminen! Mutta aina olisi tietysti kiva saada kaikki vauhdilla valmiiksi! Hmm… pääasia, että tulee hyvin tehtyä.

Eilen opin taas uuden ohjelman käytön! Viitetietokanta Mendeley vaikuttaa jo ensimmäisen tunnin perusteella jonkin verran RefWorksia kätevämmältä: sinne saa artikkelien kokotekstit talteen, ja lähdeluettelon teko käy nopeammin… ainakin, kunhan yhden word-pluginin saa ensin toimimaan =). Suosittelen!

3. Kuukauden artikkeli

Nausea and Vomiting in Early Pregnancy and the Risk of Neural Tube Defects: a Case-Control Study
Qing-Bin Lu, Zhi-Ping Wang, Li-Jie Gao, Rui Gong, Xi-Hong Sun, Meng Wang and Zhong-Tang Zhaoa 2015. Sci Rep. 2015; 5: 7674. Published online Jan 8, 2015. doi: 10.1038/srep07674

Uusi tutkimus, jossa selvitettiin vastasyntyneiden ja sikiöiden hermoston kehityshäiriöiden yhteyttä eri taustatekijöihin, mm. raskauspahoinvointiin, ja vaikean raskauspahoinvoinnin havaittiin olevan yhteydessä hermoston kehityshäiriöiden riskiin. Vaikutus välittyi todennäköisesti foolihapon puutteen kautta, koska foolihappolisän käyttö puolestaan pienensi riskiä. Loogista! Nyt kun ajattelee, niin tietysti raskauspahoinvointi voi vaikuttaa alkuraskauden vitamiinien saantiin, saattaa johtaa foolihapon puutteeseen ja sen seurauksena hermoston kehittymishäiriöihin. Suomessa jaksetaan kyllä muistuttaa foolihapon merkityksestä sikiön kehitykselle, eikä selvästikään turhaan. Kiinnostava tutkimus, ja yksi harvoista, joissa raskauspahoinvoinnilla on havaittu haittavaikutuksia sikiölle – raskauspahoinvointiinhan toisaalta liittyy mm. pienempi keskenmenoriski ja vähäisempi synnynnäisten sydämen epämuodostumien riski, ja sen on ajateltu suojaavan sikiötä myrkyllisiltä aineilta alkuraskauden aikana. Pitää siis kuitenkin muistaa turvata tarpeellisten ravintoaineiden saanti.

4. Seuraavaksi

Maaliskuun 11. päivä järjestettävä koulutusiltapäivä lähestyy! Aiheita mm. Uni raskauden aikana sekä Oireiden arviointi puhelimitse – kätevää vai vaarallista? Materiaalit tulevat koulutuksen jälkeen tänne nettisivuille.

Ja nyt leipomaan! Hyvää lopputalvea,

Miina

Hei kaikki,

hyvää adventtiaikaa! Vielä tämä uutiskirje tänä vuonna.

1. Tutkimusuutisia
2. Henkilökohtaista pohdintaa
3. Kuukauden artikkeli
4. Seuraavaksi

1. Tutkimusuutisia

Mukana on nyt uusi tutkija! Lääketieteen opiskelija Pauliina Päivärinne tekee syventävien opintojen lopputyötään Neuvola 1 -aineistosta. Loistava ajoitus: melkein kaikki lomakkeet on koottu neuvoloista ja ensimmäisten syöttäminen sähköiseen muotoon on alkanut. Tutkimuksessa on yli kaksituhatta osallistujaa, joten edessä on paljon manuaalista työtä! Kun tuloksia aletaan saada, niistä kerrotaan myös uutiskirjeissä.

2. Henkilökohtaista pohdintaa

Volter on nyt kolme kuukautta vanha, käynyt yli tusinassa neuvolassa ja tavannut kymmeniä hoitajia ja lääkäreitä. Toistaiseksi tutkimusvauvan työ vaikuttaa tuottavan Volterille hupia, joten samaan malliin edetään. Samalla on saatu kierrätettyä Volterin pieniksi käyneitä vaatteita neuvoloiden vaihtokaappeihin ja -koreihin! Jos vauva vaikuttaa haluavan kotipäivän, niin silloin ollaan tietysti kotona =).

Neuvoloiden lisäksi Volter viettää aikaansa äidin mukana työhuoneella. Neuvoloissa saisi leveästi hymyileviä vauvakuvia, kun vain muistaisi ottaa… mutta lähetetään nyt sitten vaan perusilmeellä terveisiä työpöydältä tällä kertaa!

3. Kuukauden artikkeli

Resident obstetricians’ awareness of the oral health component in management of nausea and vomiting in pregnancy
Enabulele J, Ibhawoh L. 2014. BMC Pregnancy Childbirth. 2014 Nov 25;14(1):388. [Epub ahead of print]

Artikkeli hammasterveydestä tällä kertaa, ja täältä pohjoisesta katsottuna eksoottisesta paikasta, Nigeriasta (ei nyt anneta nigerialaishuijausten vaikuttaa artikkelin uskottavuuteen). Tutkimuksen aihe on naistentautien lääkärien tietoisuus raskauspahoinvoinnin ja oksentelun vaikutuksesta suun terveyteen, ja alussa oleva yhteenveto pahoinvoinnin aiheuttamista hammasongelmista ja niiden hoidosta pätee maassa kuin maassa. Ksylitolia ei tosin mainita, mutta ksylitolin käytön suomalaiset muistanevat muutenkin. Hyvä muistutus joka tapauksessa siitä, millainen rasite pahoinvointi on hampaille: huonovointisena joutuu napostelemaan vähän väliä, jolloin hampaat joutuvat kestämään useampia happohyökkäyksiä kuin tavallisesti, ja lisäksi hapan mahaneste syövyttää hampaita oksennusten yhteydessä. Hyvän hammashoidon ohjeet onkin hyvä palauttaa mieleen raskausaikana. Suomessa asia on neuvoloissa ja perhevalmennuksessa hyvin esillä ja hammaslääkäritarkastuksistakin neuvoloissa muistutetaan.

4. Seuraavaksi

Parhaillaan valmistellaan koulutusiltapäivää maaliskuulle – tilaisuus on avoin kaikille tutkimusalueen neuvoloiden työntekijöille, ja esitysmateriaalit tulevat tapahtuman jälkeen toivottavasti lopujo-sivuille kaikkien kiinnostuneiden saataville.

Hyvää joulunaikaa kaikille!

Miina

Hei kaikki,

tänä syksynä on paljon hyvää kerrottavaa!

1. Tutkimusuutisia
2. Henkilökohtaista pohdintaa
3. Kuukauden artikkeli
4. Seuraavaksi

1. Tutkimusuutisia
Neuvola 1 -osatutkimuksen tutkittavien tavoitemäärä on saatu täyteen!

Lopullinen määrä nousee vielä, kun loput lomakkeet haetaan niistä neuvoloista, joissa niitä vielä on. Kiitos kaikille rekrytoinnissa mukana olleille!

Toinen erittäin hyvä uutinen on, että aineiston analysointiin on tullut lisävoimia – tästä lisää myöhemmin. Neuvola-aineisto on niin laaja, että siitä löytyy paljon kiinnostavaa useammallekin tutkijalle.

2. Henkilökohtaista pohdintaa

Uusien tutkijoiden lisäksi tiimiin on tullut mukaan uusi pieni tutkimusavustaja, Volter. Tutkimuspapereita pyöritellään nyt sitten välillä vasemmalla kädellä, välillä nelikätisesti.

Moni on jo kysynytkin, että minkä verran oli raskauspahoinvointia, ja lyhyt vastaus on: ei juuri ollenkaan, eli huomattavasti vähemmän kuin ensimmäisellä kerralla. Hyperemeesistä en kärsinyt silloinkaan, mutta tällä kertaa pysyi huonovointisuuskin poissa. Joitakin vaikuttavia tekijöitä listasinkin jo helmikuun uutiskirjeessä, ja nyt on tietysti vauvan sukupuolikin selvillä, eli poika. Tilastollisesti pahoinvointi on jonkin verran yleisempää tyttösikiön kanssa, ja samansuuntaisia tuloksia näissä kahdessa raskaudessa.

3. Kuukauden artikkeli
Hyperemesis gravidarum: current perspectives
Fergus P McCarthy, Jennifer E Lutomski and Richard A Greene 2014. Int J Womens Health. 2014; 6: 719–725.
Published online Aug 5, 2014. doi: 10.2147/IJWH.S37685

Kuukauden artikkelina on vastikään ilmestynyt yleiskatsaus hyperemeesistä ja raskauspahoinvoinnista. Tekstinä hieman ohut ja luettelomainen, mutta kokoaa hyvin yhteen eri tutkimuksia viime vuosilta. Kokoteksti on avoimesti saatavilla.

4. Seuraavaksi

Neuvola-aineiston jäsentäminen on seuraava suururakka, jossa on onneksi mukana muitakin tutkijoita. Seuraavassa uutiskirjeessä paneudutaan aiheeseen tarkemmin.

Hyvää alkusyksyä!

Miina

Hei kaikki,

tervetuloa seuraamaan tutkimuskuulumisia! Tässä uutiskirjeessä:

1. Tutkimusuutisia
2. Uutta nettisivuilla
3. Kuukauden artikkeli
4. Seuraavaksi

1. Tutkimusuutisia
Neuvola 1-osatutkimuksessa 2000 osallistujan raja on rikottu! Enää on siis rekrytoitava vajaat parisataa tutkittavaa.

Rekrytoinnissa on tähän mennessä ollut mukana noin sata neuvolatyöntekijää, ja urakkaa on ollut laidasta laitaan: ne, joilla on ollut eniten asiakkaita, ovat saaneet mukaan yli satakin odottajaa, ja toisessa ääripäässä on satunnaisia sijaisia ja opiskelijoita, jotka ovat kutsuneet yhden tai kaksi odottajaa. Kiitos kaikille tähän saakka – vielä loppukiri jäljellä, ja sitten on riittävä määrä täynnä!

2. Uutta nettisivuilla

Psyykkisiä tekijöitä -sivulle on päivitetty muutama uusi lähde. Sivulla aiemmin ollut tieto psykoanalyysin syyllistävästä suhtautumisesta odottajia kohtaan on onneksi vanhentunutta tietoa, ja sivu on nyt korjattu uuden tiedon mukaisiksi. Edelleen ilmestyy silloin tällöin tutkimuksia, joissa pahoinvoinnin katsotaan johtuvan ainakin osittain psyykkisistä syistä, mutta ko. kannan edustajat tulevat erilaisista ammattitaustoista, eivät siis pelkästään psykoanalyysin piiristä, ja nykyisin suurin tutkijoista on päätynyt siihen, että raskauspahoinvoinnin yhteydessä joskus esiintyvät masennus- ja ahdistusoireet ovat ennemminkin pahoinvoinnin seurausta eivätkä syy. Näkökulmalla on suuri merkitys siihen, miten odottajiin suhtaudutaan ja miten heitä hoidetaan. Kuukauden artikkelissa käsitellään samaa aihetta.

3. Kuukauden artikkeli
Disability and psychiatric symptoms in hyperemesis gravidarum patients.
Ezberci İ, Güven ES, Ustüner I, Sahin FK & Hocaoğlu C. Arch Gynecol Obstet. 2014 Jan;289(1):55-60.

Kuukauden artikkelissa kerrotaan tutkimuksesta, jossa mitattiin sadan hyperemeesipotilaan ja sadan terveen odottajan masennus- ja ahdistusoireita ja verrattiin tuloksia heidän henkilökohtaisiin taustatekijöihinsä, mm. aiempiin sairauksiin. Hyperemeesipotilailla oli selvästi enemmän masennus- ja ahdistusoireita kuin terveillä odottajilla, mutta tutkittavien taustatekijöistä ei löytynyt selitystä oireille. Johtopäätöksissä todetaan hyperemeesin huonontavan potilaiden koettua terveyttä ja elämänlaatua itsenäisesti, riippumatta taustalla mahdollisesti olevista psykiatrisista sairauksista.

Aihetta sivuavaa suomenkielistä, hieman vähemmän raskasta kirjallisuutta hieman laajemmasta näkökulmasta on myös saatavilla: psykoanalyytikko Elina Reenkolan kirjassa Naisen verhottu sisin (Helsinki, Yliopistopaino 1997) käsitellään naiseutta ja naisen identiteettiä mm. raskauden ja muiden elämänalueiden yhteydessä. Kirja saattaa olla loppu kirjakaupoista, mutta sitä löytyy sekä yliopistojen että kaupunkien kirjastoissa. Kirja voi auttaa ymmärtämään, millaisia ristiriitoja eri elämäntilanteisiin voi liittyä ja miten ne vaikuttavat naisen psyykkiseen hyvinvointiin.

4. Seuraavaksi

Seuraavaksi paneudutaan taas rekisteritutkimuksen aihepiiriin, samalla seuraillen, milloin neuvolatutkimuksen tutkittavien ryhmä on koossa. Jossakin välissä myös lomaillaan – seuraava uutiskirje ilmestyy mahdollisesti vasta elokuussa.

Hyvää kesää!

Miina

Hei kaikki,

terveisiä aurinkoisesta Turusta ja tervetuloa kevään tutkimuskuulumisten pariin! Tässä uutiskirjeessä:

1. Tutkimusuutisia
2. Henkilökohtaista pohdintaa
3. Uutta nettisivuilla
4. Kuukauden artikkeli
5. Seuraavaksi

1. Tutkimusuutisia

Rekisteriaineiston analysoinnissa on päästy varsinaiseen asiaan eli pahoinvointipotilaiden ja verrokkihenkilöiden väliseen vertailuun! Aineiston tarkistuksiin ja uusien muuttujien rakentamiseen meni perusteellisen pitkä aika.

Kuntauudistuksista päättävät tahot eivät selvästikään ole tulleet ajatelleeksi kaikkia uudistusten seurannaisvaikutuksia: lopetettujen ja nimeään muuttaneiden kuntien lokeroiminen sairaanhoitopiireihinsä ja edelleen erva- eli erityisvastuualueisiin vei vaikka miten pitkään. Otetaan vaikka esimerkiksi kunta, jonka nimi on Vöyri. Vuonna 2007 se yhdistyi Maksamaahan, ja uuden kunnan nimeksi tuli Vöyri-Maksamaa. Vuonna 2011 Vöyri-Maksamaahan yhdistyi lisäksi Oravainen, ja ilmeisesti Vöyri-Maksamaa-Oravainen olisi ollut liian pitkä nimi, koska kunnan nimeksi tuli Vöyri. Kuntakoodi tietysti eri kuin sillä vanhalla Vöyrillä. Vöyri-niminen kunta oli siis olemassa vuoteen 2007 saakka, sitten sellaista ei muutaman vuoden ajan ollut, ja nykyään taas on, mutta eri koodilla, rajoilla ja väestöpohjalla. Sairaanhoitopiiri sentään säilyi kuntaliitoksissa samana (Vaasa), mutta itse sairaanhoitopiiri puolestaan vaihtui vuonna 2011 TAYS-ervasta eli Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueesta TYKS-ervaan eli Turun alaisuuteen. Oli siinä tekemistä, mutta kunnat.net-sivujen, Wikipedian, ahkeran excelin käytön ja lopulta taitavan biostatistikon ja tehokkaan tilasto-ohjelman kanssa jokainen aineistossa esiintynyt kuntakoodi saatiin oikeaan sairaanhoitopiiriin ja ervaan.

2. Henkilökohtaista pohdintaa

Hm, alkuvuonna kirjoitettuihin apurahahakemuksiin on tähän mennessä tullut yksi kieltävä vastaus. Mitähän niille kahdelle muulle kuuluu?

Kilpailtujahan ne ovat, mutta hakematta ei tietysti voi voittaa, joten ensi vuonna sitten taas =). Näin päivätöiden ohessa kun tutkimus tuppaa edistymään käsittämättömän hitaasti.

3. Uutta nettisivuilla

Lääkkeet-sivulle on viimeinkin päivitetty maininta Kanadassa ja Yhdysvalloissa käytetystä raskauspahoinvoinnin ensisijaisesta lääkehoidosta, pyridoksiinin ja B6-vitamiinin yhdistelmävalmisteesta. Lääke ei ole käytössä Suomessa, mutta koska se on niin vahvassa asemassa Amerikassa, siitä on hyvä olla tietoinen – jos sille joskus haetaan myyntilupaa Euroopan unionin alueella, se saattaa tulla ajankohtaiseksi Suomessakin. Myös kuukauden artikkeli liittyy aiheeseen.

Kokemuksia pahoinvoinnista -sivuilla on myös uusi kertomus, kiitos nimimerkille Liisukka! Erittäin hyvä kuvaus pahoinvointioireista.

4. Kuukauden artikkeli
Neurocognitive development of children exposed to doxylamine-pyridoxine combination in utero for morning sickness.
Koren G1, Carey N, Reydman E, Sanjuan E, Farine D, Nulman I., 2014. Obstet Gynecol. 2014 May;123 Suppl 1:151S. doi: 10.1097/01.AOG.0000447141.59629.f2.

Kuukauden artikkelissa kerrotaan lääketutkimuksesta, jossa selvitettiin doksylamiinia ja pyridoksiinia (B6-vitamiini) sisältävän lääkevalmisteen pitkäaikaisia vaikutuksia syntyvälle lapselle. Tutkittavat äidit jaettiin neljään ryhmään:
– odottajat, joilla ei ollut pahoinvointia
– odottajat, joilla oli pahoinvointia, mutta jotka eivät käyttäneet pahoinvointilääkkeitä
– odottajat, joilla oli pahoinvointia ja jotka käyttivät korkeintaan yleisesti suositellun päiväannoksen verran lääkettä
– odottajat, joilla oli pahoinvointia ja jotka käyttivät lääkettä enemmän kuin yleisesti suositellun päiväannoksen verran.

Lasten älykkyysosamäärä, kielellinen kehitys, temperamentti ja käyttäytyminen tutkittiin 3-7 vuoden iässä. Lapset, joiden äideillä oli ollut pahoinvointia, saivat testeissä parhaat tulokset, riippumatta siitä, oliko äiti käyttänyt pahoinvointilääkettä vai ei, tai kuinka suuria annoksia lääkettä oli käytetty.

5. Seuraavaksi

Seuraavaksi on aika taas laskea neuvolatutkimuksesta kertyneet lomakkeet. Tavoite on yhteensä 2200 odottajaa. Jokohan 2000 tutkittavan raja on ylittynyt?

Hauskaa vappua!

Miina

Hei kaikki,

tänä vuonna ei näillä leveyksillä ollut talvea oikeastaan ollenkaan, voidaan siirtyä suoraan kevätkuulumisiin!

1. Tutkimusuutisia
2. Henkilökohtaista pohdintaa
3. Uutta nettisivuilla
4. Kuukauden artikkeli
5. Seuraavaksi

1. Tutkimusuutisia

Lopu jo! -sivut on mainittu Helsingin Sanomissa! Terveyssivuilla oli 20.2.2014 lyhyt asiantuntijahaastattelu raskauspahoinvoinnista, ja kysymyksiin vastannut nais­ten­tau­tien, syn­ny­tys­ten ja pe­ri­na­to­lo­gian eri­kois­lää­kä­ri Hilk­ka Ijäs Ou­lun ylio­pis­tol­li­ses­ta sai­raa­las­ta viittasi lopu jo! -sivuihin: “Net­ti­si­vul­la lo­pu­jo.­fi on luo­tet­ta­vaa tie­toa ras­kaus­pa­hoin­voin­nis­ta”. Hienoa!

Neuvola 1 -osatutkimuksen aineistosta puuttuu enää noin 400 odottajaa – 1800 odottajaa on jo mukana, ja valmista tulee toivottavasti tämän kevään aikana! Oikea aineistonkeruumaraton, kolme vuotta on jo täynnä pisimpään mukana olleissa neuvoloissa. Tänä vuonna aletaan pikkuhiljaa valmistautua Neuvola 2 -osatutkimuksen aloittamiseen, kunhan Neuvola 1:n aineisto ensin on koossa. Alkuvuosi on rekisteriaineiston tutkimisen ohessa mennyt Neuvola 2 -tutkimussuunnitelmaa päivittäessä (ja siihen liittyviä apurahahakemuksia kirjoittaessa). Neuvola 2 -tutkimukseen tarvitaan onneksi vain 130 odottajaa.

2. Henkilökohtaista pohdintaa

Alkuvuonna olen varsinaisen tutkimustyön lisäksi perehtynyt tapauskohtaiseen raskauspahoinvoinnin esiintyvyyden analysointiin. Tapaus 1: 31-vuotias odottaja, ensimmäinen raskaus, kohtalaista pahoinvointia rv. 4-21. Tapaus 2: 36-vuotias odottaja, toinen raskaus, ei pahoinvointia, menossa 14. raskausviikko. Mikä on erilaista? Miksi pahoinvointia oli aiemmassa raskaudessa, mutta ei tässä? Yhden tapauksen kohdalla sattuman osuus on varmaankin suurin. Joitakin tilastollisia yhteyksiä kokosin taulukkoon:

Nyt sitten vain odotellaan, miten loppupuoli sujuu. Reilun parin kuukauden päästä pitäisi sukupuolenkin olla selvillä. Tuosta proteiinin syönnistä kerrotaan vielä vähän lisää kuukauden artikkelissa.

3. Uutta nettisivuilla

Hyvä odottajan näkökulma pahoinvointiin: nimimerkki Mami -87 kertoo pahoinvoinnin tuoneen varmuutta raskaudesta aiemman, keskenmenoon päättyneen raskauden jälkeen. Yksi pahoinvoinnin hyvistä puolista onkin, että se yleensä kertoo hyvin toimivasta istukasta ja hyvin etenevästä raskaudesta. Jo Hippokrates (n. 400 e.Kr.) piti pahoinvointia vankkana merkkinä raskaudesta: “Jos naisen kuukautiset lakkaavat, mutta hänellä ei ole kuumetta, ja hän kärsii pahoinvoinnista, voit pitää varmana, että hän on raskaana”.

4. Kuukauden artikkeli
Protein meals reduce nausea and gastric slow wave dysrhythmic activity in first trimester pregnancy
Michelle A. Jednak , Elizabeth M. Shadigian , Michael S. Kim , Michelle L. Woods , Forrest G. Hooper , Chung Owyang , William L. Hasler 1999. American Journal of Physiology – Gastrointestinal and Liver Physiology, 1 October 1999, Vol. 277, no. G855-G861.

Kuukauden artikkelissa on selvitetty eri ruoka-aineiden vaikutusta vatsan toimintaan ja koettuun pahoinvointiin raskauden ensimmäisellä kolmanneksella. Raskauden aikana vatsan toiminta hidastuu hormonien vaikutuksesta, mikä voi pahentaa pahoinvointia. Proteiinipainotteisen testiaterian huomattiin normalisoivan vatsan liikerytmiä ja vähentävän koettua pahoinvointia paremmin kuin samankokoisten ja saman kalorimäärän sisältävien hiilihydraatti- tai rasvapainotteisten testiaterioiden. Helppoa ja turvallista soveltaa kotonakin.

5. Seuraavaksi

Seuraavaksi jatkuu edelleen rekisteriaineiston analysointi. Vierailen ahkerasti biostatistikon huoneessa – ihme, jos ei siitä pian ala tulla valmista.

Hyvää kevättä!

Miina