Hei,

normaalin mittainen uutiskirje tänään viime kuun miniversion jälkeen =).

1. Tutkimusuutisia
2. Henkilökohtaista pohdintaa
3. Kuukauden artikkeli
4. Seuraavaksi

1. Tutkimusuutisia

Kuten viime uutiskirjeessä mainitsin, tutkimuksen seurantaryhmän kokous oli tammikuussa ja siinä suunniteltiin kuluvan vuoden töitä. Koska jokaisella osatutkimuksella on nyt oma “päätyöntekijä”, eli neuvolaosuutta analysoimassa Pauliina Päivärinne ja sairaalaosuudessa rekrytoimassa ja analysoimassa Nina Kulovuori, työaikaa vapautuu nyt rekisteriaineistolle. Neuvola 2 -osatutkimus aloitetaankin ehkä vasta ensi vuonna, koska sen käytännön järjestelyt vievät paljon aikaa koulutuksineen ja tapaamisineen.

2. Henkilökohtaista pohdintaa

Tässä kuussa oli taas yksi haastattelu… huh. Se tulisi Ylen Akuutti-ohjelmaan, mutta lähetysajankohdasta ei ole vielä tietoa. Onneksi haastateltavina oli lisäksi kaksi hyperemeesistä kärsinyttä äitiä! Oma esiintymistaitoni on sitä luokkaa, että siitä ei olisi varmaan saatu lähetystä aikaiseksi ollenkaan, mutta kokemusasiantuntijoilla on onneksi aina paljon painavaa sanottavaa. Ja kun aihe on tärkeä, niin haastateltavana olemisenkin kestää… mutta sanotaan nyt vaikka, että en ole sitä tyyppiä, joka hakeutuisi esimerkiksi tositeeveeseen silkasta esillä olemisen ilosta. Lisään tiedon lähetysajankohdasta, kunhan se selviää.

Päivitys 7.3.2016: ohjelma tulee tänään, ma 7.3.2016 klo 18:30 ykköseltä. Ohjelma on katsottavissa myös ylen nettisivuilla, http://yle.fi/aihe/akuutti

Viime kuussa mainitussa hyperemeesitukiryhmässä facebookissa on muuten jo kymmeniä jäseniä, hienoa!

3. Kuukauden artikkeli

Patients with a history of hyperemesis gravidarum have similar symptoms during egg stimulation and develop ovarian hyperstimulation syndrome: case series
Fejzo MS1, Romero R, Goodwin TM. Fertil Steril. 2010 Jan;93(1):267.e9-11.

Kiinnostava tutkimusasetelma! Tutkimuksessa selvitettiin, miten follikkelistimulaatio (eräs hedelmällisyyshoito) vaikuttaa naisiin, joilla on ollut sairaalahoitoa vaativa hyperemeesi aiemmassa raskaudessa ja jotka ovat päätyneet seuraavan biologisen lapsen hankintaan sijaissynnytyksellä. Tällaisia naisia löytyi kolme, ja jokaisella heistä follikkelistimulaatio johti munasarjojen hyperstimulaatio-oireyhtymään ja hyperemeesiä muistuttaviin pahoinvointioireisiin. Naisten oireet alkoivat ennen hCG:n (istukkahormoni) antoa, mikä vaikuttaa epätavalliselta, koska hCG:a pidetään tärkeimpänä yksittäisenä sekä hyperemeesin että munasarjojen hyperstimulaatio-oireyhtymän aiheuttajana. Naisten oireet kestivät noin viikon ja loppuivat joitakin päiviä munasolupunktion jälkeen. Koska naiset eivät olleet raskaana eikä heidän elimistössään ollut istukkahormonia oireiden alkaessa, hyperemeesin kaltaisten oireiden aiheuttaja voisi heidän tapauksessaan liittyä jotenkin munasarjojen toimintaan.

Samalla tutkittiin myös sijaissynnyttäjien raskauspahoinvointioireita, jotta nähtäisiin, miten hyperemeesistä kärsineen odottajan biologinen jälkeläinen vaikuttaa sijaissynnyttäjään, joka ei ole lapselle sukua. Kaikilla kolmella sijaissynnyttäjällä oli ns. tavallista raskauspahoinvointia, ei hyperemeesiä, mikä viittaisi siihen, että sikiön biologiset ominaisuudet eivät ole ratkaisevassa asemassa hyperemeesin synnyssä.

4. Seuraavaksi

Nyt kun käytän työaikani pääasiassa rekisteriaineiston kanssa, se etenee vähän entistä paremmin. “Rekisteriaineiston analysointi on menossa” on ehkä uutiskirjeissä useimmin esiintyvä lause. Yhdestä kokonaisuudesta on poikinut monta pienempää, rajatumpaa ja tarkempaa. Hauskaa mutta hidasta! Onneksi on hyvä biostatistikko Tero Vahlberg tekemässä monimutkaisimpia analyysejä.

Tänään muunmuassa erilaisten hedelmöityshoitojen vaikutuksen tarkastelua, monikkoraskauksien sikiöiden sukupuolten jakaumia ja kotikuntien asukaslukuja. Sen jälkeen paneudutaan hyperemeesin uusimiseen.

Hyvää kevään alkua!

Miina