Hei kaikki,

hyvää adventtiaikaa! Vielä tämä uutiskirje tänä vuonna.

1. Tutkimusuutisia
2. Henkilökohtaista pohdintaa
3. Kuukauden artikkeli
4. Seuraavaksi

1. Tutkimusuutisia

Mukana on nyt uusi tutkija! Lääketieteen opiskelija Pauliina Päivärinne tekee syventävien opintojen lopputyötään Neuvola 1 -aineistosta. Loistava ajoitus: melkein kaikki lomakkeet on koottu neuvoloista ja ensimmäisten syöttäminen sähköiseen muotoon on alkanut. Tutkimuksessa on yli kaksituhatta osallistujaa, joten edessä on paljon manuaalista työtä! Kun tuloksia aletaan saada, niistä kerrotaan myös uutiskirjeissä.

2. Henkilökohtaista pohdintaa

Volter on nyt kolme kuukautta vanha, käynyt yli tusinassa neuvolassa ja tavannut kymmeniä hoitajia ja lääkäreitä. Toistaiseksi tutkimusvauvan työ vaikuttaa tuottavan Volterille hupia, joten samaan malliin edetään. Samalla on saatu kierrätettyä Volterin pieniksi käyneitä vaatteita neuvoloiden vaihtokaappeihin ja -koreihin! Jos vauva vaikuttaa haluavan kotipäivän, niin silloin ollaan tietysti kotona =).

Neuvoloiden lisäksi Volter viettää aikaansa äidin mukana työhuoneella. Neuvoloissa saisi leveästi hymyileviä vauvakuvia, kun vain muistaisi ottaa… mutta lähetetään nyt sitten vaan perusilmeellä terveisiä työpöydältä tällä kertaa!

3. Kuukauden artikkeli

Resident obstetricians’ awareness of the oral health component in management of nausea and vomiting in pregnancy
Enabulele J, Ibhawoh L. 2014. BMC Pregnancy Childbirth. 2014 Nov 25;14(1):388. [Epub ahead of print]

Artikkeli hammasterveydestä tällä kertaa, ja täältä pohjoisesta katsottuna eksoottisesta paikasta, Nigeriasta (ei nyt anneta nigerialaishuijausten vaikuttaa artikkelin uskottavuuteen). Tutkimuksen aihe on naistentautien lääkärien tietoisuus raskauspahoinvoinnin ja oksentelun vaikutuksesta suun terveyteen, ja alussa oleva yhteenveto pahoinvoinnin aiheuttamista hammasongelmista ja niiden hoidosta pätee maassa kuin maassa. Ksylitolia ei tosin mainita, mutta ksylitolin käytön suomalaiset muistanevat muutenkin. Hyvä muistutus joka tapauksessa siitä, millainen rasite pahoinvointi on hampaille: huonovointisena joutuu napostelemaan vähän väliä, jolloin hampaat joutuvat kestämään useampia happohyökkäyksiä kuin tavallisesti, ja lisäksi hapan mahaneste syövyttää hampaita oksennusten yhteydessä. Hyvän hammashoidon ohjeet onkin hyvä palauttaa mieleen raskausaikana. Suomessa asia on neuvoloissa ja perhevalmennuksessa hyvin esillä ja hammaslääkäritarkastuksistakin neuvoloissa muistutetaan.

4. Seuraavaksi

Parhaillaan valmistellaan koulutusiltapäivää maaliskuulle – tilaisuus on avoin kaikille tutkimusalueen neuvoloiden työntekijöille, ja esitysmateriaalit tulevat tapahtuman jälkeen toivottavasti lopujo-sivuille kaikkien kiinnostuneiden saataville.

Hyvää joulunaikaa kaikille!

Miina

Hei kaikki,

tänä syksynä on paljon hyvää kerrottavaa!

1. Tutkimusuutisia
2. Henkilökohtaista pohdintaa
3. Kuukauden artikkeli
4. Seuraavaksi

1. Tutkimusuutisia
Neuvola 1 -osatutkimuksen tutkittavien tavoitemäärä on saatu täyteen!

Lopullinen määrä nousee vielä, kun loput lomakkeet haetaan niistä neuvoloista, joissa niitä vielä on. Kiitos kaikille rekrytoinnissa mukana olleille!

Toinen erittäin hyvä uutinen on, että aineiston analysointiin on tullut lisävoimia – tästä lisää myöhemmin. Neuvola-aineisto on niin laaja, että siitä löytyy paljon kiinnostavaa useammallekin tutkijalle.

2. Henkilökohtaista pohdintaa

Uusien tutkijoiden lisäksi tiimiin on tullut mukaan uusi pieni tutkimusavustaja, Volter. Tutkimuspapereita pyöritellään nyt sitten välillä vasemmalla kädellä, välillä nelikätisesti.

Moni on jo kysynytkin, että minkä verran oli raskauspahoinvointia, ja lyhyt vastaus on: ei juuri ollenkaan, eli huomattavasti vähemmän kuin ensimmäisellä kerralla. Hyperemeesistä en kärsinyt silloinkaan, mutta tällä kertaa pysyi huonovointisuuskin poissa. Joitakin vaikuttavia tekijöitä listasinkin jo helmikuun uutiskirjeessä, ja nyt on tietysti vauvan sukupuolikin selvillä, eli poika. Tilastollisesti pahoinvointi on jonkin verran yleisempää tyttösikiön kanssa, ja samansuuntaisia tuloksia näissä kahdessa raskaudessa.

3. Kuukauden artikkeli
Hyperemesis gravidarum: current perspectives
Fergus P McCarthy, Jennifer E Lutomski and Richard A Greene 2014. Int J Womens Health. 2014; 6: 719–725.
Published online Aug 5, 2014. doi: 10.2147/IJWH.S37685

Kuukauden artikkelina on vastikään ilmestynyt yleiskatsaus hyperemeesistä ja raskauspahoinvoinnista. Tekstinä hieman ohut ja luettelomainen, mutta kokoaa hyvin yhteen eri tutkimuksia viime vuosilta. Kokoteksti on avoimesti saatavilla.

4. Seuraavaksi

Neuvola-aineiston jäsentäminen on seuraava suururakka, jossa on onneksi mukana muitakin tutkijoita. Seuraavassa uutiskirjeessä paneudutaan aiheeseen tarkemmin.

Hyvää alkusyksyä!

Miina

Hei kaikki,

tervetuloa seuraamaan tutkimuskuulumisia! Tässä uutiskirjeessä:

1. Tutkimusuutisia
2. Uutta nettisivuilla
3. Kuukauden artikkeli
4. Seuraavaksi

1. Tutkimusuutisia
Neuvola 1-osatutkimuksessa 2000 osallistujan raja on rikottu! Enää on siis rekrytoitava vajaat parisataa tutkittavaa.

Rekrytoinnissa on tähän mennessä ollut mukana noin sata neuvolatyöntekijää, ja urakkaa on ollut laidasta laitaan: ne, joilla on ollut eniten asiakkaita, ovat saaneet mukaan yli satakin odottajaa, ja toisessa ääripäässä on satunnaisia sijaisia ja opiskelijoita, jotka ovat kutsuneet yhden tai kaksi odottajaa. Kiitos kaikille tähän saakka – vielä loppukiri jäljellä, ja sitten on riittävä määrä täynnä!

2. Uutta nettisivuilla

Psyykkisiä tekijöitä -sivulle on päivitetty muutama uusi lähde. Sivulla aiemmin ollut tieto psykoanalyysin syyllistävästä suhtautumisesta odottajia kohtaan on onneksi vanhentunutta tietoa, ja sivu on nyt korjattu uuden tiedon mukaisiksi. Edelleen ilmestyy silloin tällöin tutkimuksia, joissa pahoinvoinnin katsotaan johtuvan ainakin osittain psyykkisistä syistä, mutta ko. kannan edustajat tulevat erilaisista ammattitaustoista, eivät siis pelkästään psykoanalyysin piiristä, ja nykyisin suurin tutkijoista on päätynyt siihen, että raskauspahoinvoinnin yhteydessä joskus esiintyvät masennus- ja ahdistusoireet ovat ennemminkin pahoinvoinnin seurausta eivätkä syy. Näkökulmalla on suuri merkitys siihen, miten odottajiin suhtaudutaan ja miten heitä hoidetaan. Kuukauden artikkelissa käsitellään samaa aihetta.

3. Kuukauden artikkeli
Disability and psychiatric symptoms in hyperemesis gravidarum patients.
Ezberci İ, Güven ES, Ustüner I, Sahin FK & Hocaoğlu C. Arch Gynecol Obstet. 2014 Jan;289(1):55-60.

Kuukauden artikkelissa kerrotaan tutkimuksesta, jossa mitattiin sadan hyperemeesipotilaan ja sadan terveen odottajan masennus- ja ahdistusoireita ja verrattiin tuloksia heidän henkilökohtaisiin taustatekijöihinsä, mm. aiempiin sairauksiin. Hyperemeesipotilailla oli selvästi enemmän masennus- ja ahdistusoireita kuin terveillä odottajilla, mutta tutkittavien taustatekijöistä ei löytynyt selitystä oireille. Johtopäätöksissä todetaan hyperemeesin huonontavan potilaiden koettua terveyttä ja elämänlaatua itsenäisesti, riippumatta taustalla mahdollisesti olevista psykiatrisista sairauksista.

Aihetta sivuavaa suomenkielistä, hieman vähemmän raskasta kirjallisuutta hieman laajemmasta näkökulmasta on myös saatavilla: psykoanalyytikko Elina Reenkolan kirjassa Naisen verhottu sisin (Helsinki, Yliopistopaino 1997) käsitellään naiseutta ja naisen identiteettiä mm. raskauden ja muiden elämänalueiden yhteydessä. Kirja saattaa olla loppu kirjakaupoista, mutta sitä löytyy sekä yliopistojen että kaupunkien kirjastoissa. Kirja voi auttaa ymmärtämään, millaisia ristiriitoja eri elämäntilanteisiin voi liittyä ja miten ne vaikuttavat naisen psyykkiseen hyvinvointiin.

4. Seuraavaksi

Seuraavaksi paneudutaan taas rekisteritutkimuksen aihepiiriin, samalla seuraillen, milloin neuvolatutkimuksen tutkittavien ryhmä on koossa. Jossakin välissä myös lomaillaan – seuraava uutiskirje ilmestyy mahdollisesti vasta elokuussa.

Hyvää kesää!

Miina

Hei kaikki,

terveisiä aurinkoisesta Turusta ja tervetuloa kevään tutkimuskuulumisten pariin! Tässä uutiskirjeessä:

1. Tutkimusuutisia
2. Henkilökohtaista pohdintaa
3. Uutta nettisivuilla
4. Kuukauden artikkeli
5. Seuraavaksi

1. Tutkimusuutisia

Rekisteriaineiston analysoinnissa on päästy varsinaiseen asiaan eli pahoinvointipotilaiden ja verrokkihenkilöiden väliseen vertailuun! Aineiston tarkistuksiin ja uusien muuttujien rakentamiseen meni perusteellisen pitkä aika.

Kuntauudistuksista päättävät tahot eivät selvästikään ole tulleet ajatelleeksi kaikkia uudistusten seurannaisvaikutuksia: lopetettujen ja nimeään muuttaneiden kuntien lokeroiminen sairaanhoitopiireihinsä ja edelleen erva- eli erityisvastuualueisiin vei vaikka miten pitkään. Otetaan vaikka esimerkiksi kunta, jonka nimi on Vöyri. Vuonna 2007 se yhdistyi Maksamaahan, ja uuden kunnan nimeksi tuli Vöyri-Maksamaa. Vuonna 2011 Vöyri-Maksamaahan yhdistyi lisäksi Oravainen, ja ilmeisesti Vöyri-Maksamaa-Oravainen olisi ollut liian pitkä nimi, koska kunnan nimeksi tuli Vöyri. Kuntakoodi tietysti eri kuin sillä vanhalla Vöyrillä. Vöyri-niminen kunta oli siis olemassa vuoteen 2007 saakka, sitten sellaista ei muutaman vuoden ajan ollut, ja nykyään taas on, mutta eri koodilla, rajoilla ja väestöpohjalla. Sairaanhoitopiiri sentään säilyi kuntaliitoksissa samana (Vaasa), mutta itse sairaanhoitopiiri puolestaan vaihtui vuonna 2011 TAYS-ervasta eli Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueesta TYKS-ervaan eli Turun alaisuuteen. Oli siinä tekemistä, mutta kunnat.net-sivujen, Wikipedian, ahkeran excelin käytön ja lopulta taitavan biostatistikon ja tehokkaan tilasto-ohjelman kanssa jokainen aineistossa esiintynyt kuntakoodi saatiin oikeaan sairaanhoitopiiriin ja ervaan.

2. Henkilökohtaista pohdintaa

Hm, alkuvuonna kirjoitettuihin apurahahakemuksiin on tähän mennessä tullut yksi kieltävä vastaus. Mitähän niille kahdelle muulle kuuluu?

Kilpailtujahan ne ovat, mutta hakematta ei tietysti voi voittaa, joten ensi vuonna sitten taas =). Näin päivätöiden ohessa kun tutkimus tuppaa edistymään käsittämättömän hitaasti.

3. Uutta nettisivuilla

Lääkkeet-sivulle on viimeinkin päivitetty maininta Kanadassa ja Yhdysvalloissa käytetystä raskauspahoinvoinnin ensisijaisesta lääkehoidosta, pyridoksiinin ja B6-vitamiinin yhdistelmävalmisteesta. Lääke ei ole käytössä Suomessa, mutta koska se on niin vahvassa asemassa Amerikassa, siitä on hyvä olla tietoinen – jos sille joskus haetaan myyntilupaa Euroopan unionin alueella, se saattaa tulla ajankohtaiseksi Suomessakin. Myös kuukauden artikkeli liittyy aiheeseen.

Kokemuksia pahoinvoinnista -sivuilla on myös uusi kertomus, kiitos nimimerkille Liisukka! Erittäin hyvä kuvaus pahoinvointioireista.

4. Kuukauden artikkeli
Neurocognitive development of children exposed to doxylamine-pyridoxine combination in utero for morning sickness.
Koren G1, Carey N, Reydman E, Sanjuan E, Farine D, Nulman I., 2014. Obstet Gynecol. 2014 May;123 Suppl 1:151S. doi: 10.1097/01.AOG.0000447141.59629.f2.

Kuukauden artikkelissa kerrotaan lääketutkimuksesta, jossa selvitettiin doksylamiinia ja pyridoksiinia (B6-vitamiini) sisältävän lääkevalmisteen pitkäaikaisia vaikutuksia syntyvälle lapselle. Tutkittavat äidit jaettiin neljään ryhmään:
– odottajat, joilla ei ollut pahoinvointia
– odottajat, joilla oli pahoinvointia, mutta jotka eivät käyttäneet pahoinvointilääkkeitä
– odottajat, joilla oli pahoinvointia ja jotka käyttivät korkeintaan yleisesti suositellun päiväannoksen verran lääkettä
– odottajat, joilla oli pahoinvointia ja jotka käyttivät lääkettä enemmän kuin yleisesti suositellun päiväannoksen verran.

Lasten älykkyysosamäärä, kielellinen kehitys, temperamentti ja käyttäytyminen tutkittiin 3-7 vuoden iässä. Lapset, joiden äideillä oli ollut pahoinvointia, saivat testeissä parhaat tulokset, riippumatta siitä, oliko äiti käyttänyt pahoinvointilääkettä vai ei, tai kuinka suuria annoksia lääkettä oli käytetty.

5. Seuraavaksi

Seuraavaksi on aika taas laskea neuvolatutkimuksesta kertyneet lomakkeet. Tavoite on yhteensä 2200 odottajaa. Jokohan 2000 tutkittavan raja on ylittynyt?

Hauskaa vappua!

Miina

Hei kaikki,

tänä vuonna ei näillä leveyksillä ollut talvea oikeastaan ollenkaan, voidaan siirtyä suoraan kevätkuulumisiin!

1. Tutkimusuutisia
2. Henkilökohtaista pohdintaa
3. Uutta nettisivuilla
4. Kuukauden artikkeli
5. Seuraavaksi

1. Tutkimusuutisia

Lopu jo! -sivut on mainittu Helsingin Sanomissa! Terveyssivuilla oli 20.2.2014 lyhyt asiantuntijahaastattelu raskauspahoinvoinnista, ja kysymyksiin vastannut nais­ten­tau­tien, syn­ny­tys­ten ja pe­ri­na­to­lo­gian eri­kois­lää­kä­ri Hilk­ka Ijäs Ou­lun ylio­pis­tol­li­ses­ta sai­raa­las­ta viittasi lopu jo! -sivuihin: “Net­ti­si­vul­la lo­pu­jo.­fi on luo­tet­ta­vaa tie­toa ras­kaus­pa­hoin­voin­nis­ta”. Hienoa!

Neuvola 1 -osatutkimuksen aineistosta puuttuu enää noin 400 odottajaa – 1800 odottajaa on jo mukana, ja valmista tulee toivottavasti tämän kevään aikana! Oikea aineistonkeruumaraton, kolme vuotta on jo täynnä pisimpään mukana olleissa neuvoloissa. Tänä vuonna aletaan pikkuhiljaa valmistautua Neuvola 2 -osatutkimuksen aloittamiseen, kunhan Neuvola 1:n aineisto ensin on koossa. Alkuvuosi on rekisteriaineiston tutkimisen ohessa mennyt Neuvola 2 -tutkimussuunnitelmaa päivittäessä (ja siihen liittyviä apurahahakemuksia kirjoittaessa). Neuvola 2 -tutkimukseen tarvitaan onneksi vain 130 odottajaa.

2. Henkilökohtaista pohdintaa

Alkuvuonna olen varsinaisen tutkimustyön lisäksi perehtynyt tapauskohtaiseen raskauspahoinvoinnin esiintyvyyden analysointiin. Tapaus 1: 31-vuotias odottaja, ensimmäinen raskaus, kohtalaista pahoinvointia rv. 4-21. Tapaus 2: 36-vuotias odottaja, toinen raskaus, ei pahoinvointia, menossa 14. raskausviikko. Mikä on erilaista? Miksi pahoinvointia oli aiemmassa raskaudessa, mutta ei tässä? Yhden tapauksen kohdalla sattuman osuus on varmaankin suurin. Joitakin tilastollisia yhteyksiä kokosin taulukkoon:

Nyt sitten vain odotellaan, miten loppupuoli sujuu. Reilun parin kuukauden päästä pitäisi sukupuolenkin olla selvillä. Tuosta proteiinin syönnistä kerrotaan vielä vähän lisää kuukauden artikkelissa.

3. Uutta nettisivuilla

Hyvä odottajan näkökulma pahoinvointiin: nimimerkki Mami -87 kertoo pahoinvoinnin tuoneen varmuutta raskaudesta aiemman, keskenmenoon päättyneen raskauden jälkeen. Yksi pahoinvoinnin hyvistä puolista onkin, että se yleensä kertoo hyvin toimivasta istukasta ja hyvin etenevästä raskaudesta. Jo Hippokrates (n. 400 e.Kr.) piti pahoinvointia vankkana merkkinä raskaudesta: “Jos naisen kuukautiset lakkaavat, mutta hänellä ei ole kuumetta, ja hän kärsii pahoinvoinnista, voit pitää varmana, että hän on raskaana”.

4. Kuukauden artikkeli
Protein meals reduce nausea and gastric slow wave dysrhythmic activity in first trimester pregnancy
Michelle A. Jednak , Elizabeth M. Shadigian , Michael S. Kim , Michelle L. Woods , Forrest G. Hooper , Chung Owyang , William L. Hasler 1999. American Journal of Physiology – Gastrointestinal and Liver Physiology, 1 October 1999, Vol. 277, no. G855-G861.

Kuukauden artikkelissa on selvitetty eri ruoka-aineiden vaikutusta vatsan toimintaan ja koettuun pahoinvointiin raskauden ensimmäisellä kolmanneksella. Raskauden aikana vatsan toiminta hidastuu hormonien vaikutuksesta, mikä voi pahentaa pahoinvointia. Proteiinipainotteisen testiaterian huomattiin normalisoivan vatsan liikerytmiä ja vähentävän koettua pahoinvointia paremmin kuin samankokoisten ja saman kalorimäärän sisältävien hiilihydraatti- tai rasvapainotteisten testiaterioiden. Helppoa ja turvallista soveltaa kotonakin.

5. Seuraavaksi

Seuraavaksi jatkuu edelleen rekisteriaineiston analysointi. Vierailen ahkerasti biostatistikon huoneessa – ihme, jos ei siitä pian ala tulla valmista.

Hyvää kevättä!

Miina