Hei kaikki,

hyvää alkanutta vuotta ja tervetuloa lukemaan vuoden ensimmäistä uutiskirjettä!

1. Tutkimusuutisia
2. Henkilökohtaista pohdintaa
3. Kuukauden julkaisu
4. Seuraavaksi

1. Tutkimusuutisia

Viime uutiskirjeessä mainitsin, että THL:n tutkimuslupa oli saapunut. Tutkimuksen seurantaryhmä (kuvassa) kokoontui heti tammikuun aluksi aineistopyyntöä hiomaan ja nyt se on viimeinkin lähettämistä vaille valmis. Ensimmäisen osatutkimuksen aineiston saaminen siis lähestyy! Jos analysointi etenee sujuvasti, ensimmäisen artikkelin ensimmäinen versio voisi olla tekeillä jo keväällä.

2. Henkilökohtaista pohdintaa

Meneekö mikään ikinä ihan niin nopeasti kuin on luullut? Aineistopyyntö on periaatteessa helppo ja nopea tehdä, mutta käytännössä… siihen tuli tietysti viime hetken muutoksia, minkä seurauksena mukaan liitetään myös täydennyslupapyyntö, ja vaikka se onkin vapaamuotoinen, niin hetki senkin kirjoittamiseen meni. Aloittelijan rutiinin puutetta tietysti; kunhan näitä on tehnyt tarpeeksi monta, niin katsoo varmaan ihmeissään, mikä siinä muka aluksi kesti niin kauan. Sitä odotellessa.

Yhden asian sentään huomasin tässä jokin päivä oppineeni aika hyvin: toiselta tutkijalta tuli kysymys, että mikä ihme on rekisteriseloste, ja siihen osasin vastata lennosta… vaikka hitaasti ja vaivalloisesti senkin opettelu joskus taannoin tuntui sujuvan ja oman ensimmäisen rekisteriselosteentekeleen muotoiluun meni varmaan vuosi.

3. Kuukauden julkaisu

Hyperemesis gravidarum in the Medical Birth Registry of Norway – a validity study
Åse Vikanes, Per Magnus, Siri Vangen, Sølvi Lomsdal & Andrej M Grjibovski. BMC Pregnancy and Childbirth 2012, 12:115.

Rekisteriaineistoa odotellessa open access -artikkeli toisesta rekisteriaineistosta! Artikkelissa kerrotaan norjalaisen syntymärekisterin tietojen validitettitutkimuksesta hyperemeesin osalta. Syntymärekisterin tietoja verrattiin sairaaloiden potilaskertomusten tietoihin ja raskauden seurannassa käytetyn, suomalaista neuvolakorttia vastaavan kortin tietoihin ja lyhyesti sanottuna huomattiin, että eroja on. Norjan ja Suomen syntymärekisterit eroavat toisistaan jonkin verran, mutta tuloksista voisi päätellä ainakin, että rekisteritutkimuksen luotettavuuden kannalta on hyvä yhdistää useiden rekisterien tietoja. Lopu jo! -tutkimuksen rekisteriosuudessa tutkimushenkilöiden tietoja kerätään sekä HILMO-hoitoilmoitustietokannasta että syntyneiden lasten rekisteristä ja alustavien tietojen perusteella ne täydentävät toisiaan aika hyvin.

4. Seuraavaksi

Ihan seuraavaksi liimaan aineistopyyntökuoren kiinni ja laitan sen postiin. Parhaassa tapauksessa aineistosta on jo tietoa seuraavan uutiskirjeen ilmestyessä.

Hyvää lopputalvea!

Miina