Tiheä syöminen on yksi useimmin käytetyistä keinoista. Hampaiden kannalta on hyvä imeskellä syömisen jälkeen ksylitolitabletti, niin tiheät happohyökkäykset eivät tee niin pahaa jälkeä. Tablettien tai sokerittomien karkkien imeskely voi itsessäänkin lievittää pahoinvointia.
Syömiseen liittyvistä keinoista on vain vähän systemaattista tutkimusta, mahdollisesti siksi, että syöminen on tavallista ja jokapäiväistä toimintaa, jonka turvallisuutta ei erikseen tarvitse tutkia. On myös olemassa tiettyjä raskauden aikana sikiön turvallisuuden takia vältettäviä ruoka-aineita, kuten liikaa A-vitamiinia sisältävät tai pastöroimattomasta maidosta valmistetut tuotteet, joista annetaan äideille tietoa neuvoloissa.
Suurin osa syömiseen liittyvistä ohjeista perustuu äitien kokemuksiin, joita on selvitetty mm. haastatteluilla ja kyselytutkimuksilla. Osa ohjeista toimii monille, mutta etenkin yksittäisten ruoka-aineiden kohdalla erot voivat olla suuria. Toiset eivät esimerkiksi siedä lainkaan rasvaista ruokaa, kun toisilla pikkusuolainen, rasvainenkin naposteltava kuten sipsit tai pähkinät pysyy parhaiten sisällä.
Allaolevia keinoja pystyy noudattamaan vain, jos ylipäätään pystyy syömään. Jos mikään ei pysy sisällä, virtsaneritys vähenee ja olo on heikko, kannattaa ottaa yhteys neuvolaan tai lääkäriin. Joskus tarvitaan suonensisäistä nesteytystä sairaalassa, jotta pääsee sellaiseen kuntoon, että syöminen taas onnistuu.
Mm. seuraavat keinot ovat auttaneet joitakin äitejä:
Syö mitä voit: syö sitä, mitä tekee mieli, silloin, kun tekee mieli. Pahoinvoinnin aikana päähuomion ei tarvitse olla terveellisessä syömisessä, pääasia on, että saa jotain pysymään sisällä. Mieliteot voivat vaihdella nopeasti ja niitä kannattaa käyttää hyväksi. Jos tekee mieli merkin x mehujäätä, pakastin on tyhjä ja kauppa on menossa kiinni, ei tarvitse tuntea syyllisyyttä, jos lähettää miehen hakemaan sitä vauhdilla. Isoa varastoa ei kuitenkaan kannata ostaa: seuraavana päivänä mieliteko voi olla jo toinen. Tutkimuksissa on todettu, että ruoka, jota tekee mieli, pysyy paremmin sisällä kuin muut.
Ei saa päästää itseään nälkäiseksi. Monet ovat huomanneet, että tyhjällä vatsalla pahoinvointia tulee helpommin, ja tyhjän yökkäily tekee kipeää. Syöminen pahoinvoinnin jo alettua on hankalampaa kuin ennakoiva syöminen. Jotkut ovat jopa laittaneet kellon piippaamaan tietyin väliajoin, että muistaa syödä ajoissa.
Pieni ateria tai välipala n. kahden tunnin välein. Säännöllinen syöminen liittyy edelliseen ohjeeseen: kun suunnittelee säännölliset ateriat ja välipalat, nälkä ei yllätä. Suunnittelulla voi myös vaikuttaa siihen, että saa tarvittavia ravintoaineita.
Keksien tai muun naposteltavan syöminen sängyssä ennen nousua. Klassinen aamupahoinvoinnin hoitokeino toimii monilla. Yön jälkeen vatsa on tyhjä ja verensokeri voi olla matalalla, mikä voi aiheuttaa pahoinvointia. Sängystä nousua helpottaa, jos pitää vuoteen vierellä jotakin pientä, jota voi syödä vuoteessa ennen kuin edes yrittää jalkeille. Joillakin on toiminut esim. lusikallinen rypälesokeria.
Pienet annokset. Vatsan toiminta hidastuu raskauden aikana hormonien vaikutuksesta. Jos syö vatsansa täyteen, eikä ruoka liiku eteenpäin tavalliseen tahtiin, seurauksena voi olla pahoinvointia. Ruoansulatusta helpottaa, kun syö pieniä annoksia, syö rauhallisesti ja pureskelee ruoan hyvin.
Ennen nukkumaanmenoa syöminen Jos menee nukkumaan tyhjällä vatsalla, huono olo voi yllättää yöllä tai aamulla. Yölläkin voi syödä jotain pientä yöpöydältä, jos tyhjä vatsa tekee pahaa. Yleensä pahoinvointi helpottaa nukkuessa, jopa koko yön ajaksi.
Hälisevässä porukassa syöminen. Voi tuntua yllättävältä, että syömisympäristö vaikuttaisi pahoinvointiin, mutta jotkut ovat huomanneet, että jos on ruokaseuraa ja keskusteltavaa, niin on muuta ajateltavaa kuin pahoinvointi. Se ei välttämättä vie pahoinvointia kokonaan pois, mutta toisaalta pahoinvoinnin ajattelu usein pahentaa oloa ja lisää oksentamisen mahdollisuutta. Toisilla työpaikkalounas sujuu paremmin kuin yksin syöminen (jos on siinä kunnossa, että voi edes olla töissä), toisilla taas perheen kanssa syöminen ja jopa lasten syöttäminen onnistuu.
Tehköön joku muu ruoan! Ravintolassa ja työpaikkaruokailussa on sekin hyvä puoli, että ei tarvitse olla keittiössä itse. Ruoanlaiton haju tekee monille pahaa, eikä jalkeillakaan aina jaksa olla niin pitkään, että saisi ruoan valmiiksi. Kannattaa ottaa apua ja valmista ruokaa vastaan, jos on tilaisuus.
Rasvaisen ja maustetun ruoan välttäminen. Tutkimusten mukaan rasvaiset ja maustetut ruoat aiheuttavat pahoinvointia useammin kuin kevyet ja miedon makuiset.
Haastatteluissa ja keskustelupalstoilla mainittuja sopivia ruokia ovat mm. :
Hedelmiä ja vihanneksia: appelsiini, banaani, vihreät happamat tai kirpeät omenat, viinirypäleet, kurkku, pakastevadelmat, porkkana, salaatti, suolakurkku ja sitrushedelmät.
Suolaisia: dorito-maissilastut, grahamkeksit, juusto ja keksit, juustovoileipä, leipä, pikkusuolainen, pähkinät, riisikakut, sipsit, suolainen pizza, suolaiset kurkkupastillit, suolakeksit, suolakurkku, Tuc-keksit ja voileipäkeksit.
Juomia: Friss-vadelmajuoma, Gatorade (urheilujuoma), jäävesi, kivennäisvesi, kylmä ananas- tai appelsiinimehu, limonadi, makea juotava, mustikkakeitto, pillimehu, pirtelö, root beer (amerikkalainen virvoitusjuoma, alkoholiton), tuore kylmä sitruunamehu, villivadelma-kivennäisvesi ja vesi.
Kylmää: hedelmä/marjasose-jätskit, jäiset mansikat, jääkaappikylmä vesimeloni, jääpalat, jääpalat laimeasta mehusta, jäätelö, jäävesi, jäähileet, mehujää, pakastevadelmat ja tuore kylmä sitruunamehu.
Maitotuotteita: jugurtti, juusto ja keksit, juustovoileipä, jäätelö, maustamaton jugurtti, pirtelö ja vaniljavanukas.
Makeita: jäätelö, keksit, marie-tyyppiset keksit, mehujää, pastillit, suklaa ja vaniljavanukas.
Muita: happamat ja rapeat ruoat, helposti imeytyvät hiilihydraatit, hunaja, hyytelö, inkiväärinen thaiwok, miedon makuinen ruoka, nuudelikeitto, pasta, peruna, uuniperunat, vauvanpuuro.
Ruokailuun liittyvät keinot voisi tiivistää ohjeeksi: Syö ja juo mitä voit. Usein.
Lähteet:
Erkkola, Risto 2006. Raskauspahoinvointi ja hyperemeesi. Suomen lääkärilehti –Finlands läkartidning 61 (1–2), 35–39.
Erkkola, Risto 2009. Raskauspahoinvointi ja hyperemeesi. Yleislääkäri – Allmänläkaren 3/2009, vsk 24, s. 9-12.
Niebyl, J.R. & Goodwin, T.M. 2002. Overview of nausea and vomiting of pregnancy with an emphasis on vitamins and ginger. American Journal of Obstetrics and Gynecology 186: S253—255
Nurmi 2009. Analyysi raskauspahoinvointiin liittyvistä internet-keskusteluista. Julkaisematon. Turun AMK 2009.
Sandvik, K. E. 2007 (toim.). Vauvan odotus (Vau.kirja). Mainostoimisto Adsek Oy. Painettu Kiinassa. s. 40–41.