Sivukartta

Lukijoita

Tänään: 19 Yhteensä: 768

Sosiaaliset tekijät

Tiettyjen sosiaalisten tekijöiden ja raskauspahoinvoinnin välillä on havaittu olevan yhteyttä. Työttömyys, yksinhuoltajuus, asuminen vieraassa maassa sekä muut tilanteet, joissa odottavan äidin tukiverkosto on pieni, ovat yhteydessä vaikeampaan pahoinvointiin.

Väsyneelle äidille on hyötyä kodinhoitoavusta

Alkuraskauteen liittyy pahoinvoinnin lisäksi usein väsymystä, ja huonovointisuus ja väsymys vaikeuttavat kotitöiden tekoa. Odottava äiti voi tuntea syyllisyyttä siitä, ettei jaksa tehdä kotitöitä tavalliseen tapaan, ja harmitus voi vaikeuttaa pahoinvointia entisestään. Jos äidillä ei ole mahdollisuutta saada apua kodinhoitoon puolisolta, sukulaisilta tai ystäviltä, eikä mahdollisuutta levätä, stressi ja levon puute voivat lisätä pahoinvointia. Kaikki apu kannattaa ottaa vastaan.

Ympäristön vaikutus

Ruoanlaitto voi vaikeutua myös siksi, että raskaus herkistää hajuaistia, ja ruoanlaiton haju tekee pahaa. Herkistynyt hajuaisti vaikeuttaa myös mm. tiskaamista ja vessan siivousta, ja pesemättömät tiskit ja likainen kylpyhuone taas tekevät vielä enemmän pahaa, jolloin syntyy helposti itseään pahentava kierre.

Sairaalassa olo voi auttaa pahoinvoinnin lievittämisessä paitsi itse hoidon, myös ympäristön muutoksen ja lepomahdollisuuden vuoksi: ympäristö on puhdas ja parhaassa tapauksessa rauhallinen, joku muu laittaa ruoan ja siivoaa, ja äiti voi levätä ja kerätä voimia. Jos mahdollista, lepo-olosuhteita voi koettaa luoda kotiinkin ainakin vaikeimman pahoinvoinnin ajaksi. Mitä puhtaampaa ja rauhallisempaa, sitä helpompi on levätä.

Ihmissuhteet ja vertaistuki

Pahoinvointi voi vaikuttaa myös vanhempien väliseen suhteeseen. Ainakin kahdessa tutkimuksessa on todettu vaikeasta pahoinvoinnista kärsivien naisten kertovan muita useammin, että pahoinvoinnilla on ollut vaikutusta parisuhteeseen ja puolison elämään.

Väestöryhmien väliset erot

Useissa maissa on huomattu, että maahanmuuttajilla esiintyy enemmän raskauspahoinvointia kuin alkuperäisväestöllä. Kaikissa maissa asiaa ei ole tutkittu systemaattisesti, mutta tulokset viittaavat siihen, että jokin maahanmuuttajuustilanteessa altistaa pahoinvoinnille. Syy saattaa olla esimerkiksi tukiverkostojen puute tai hoidon saannin vaikeus.

Ranskalaisessa tutkimuksessa on todettu, että ranskalaisissa synnytyssairaaloissa ulkomaalaisten synnyttäjien kuolleisuus on korkeampi kuin ranskalaisten synnyttäjien. Ainakin osassa tapauksista syyksi on todettu hoidon riittämättömyys, joka on voinut johtua esimerkiksi kielivaikeuksista. Muissa maissa tilanne saattaa olla samankaltainen.

Isossa-Britanniassa asuvilla intialaisilla ja pakistanilaisilla on todettu esiintyvän muuta väestöä enemmän raskauspahoinvointia, Amerikassa taas aasialais- ja afrikkalaistaustaisilla esiintyy enemmän pahoinvointia kuin eurooppalaistaustaisilla amerikkalaisilla. Amerikan intiaaneilla ja eskimoilla raskauspahoinvoinnin esiintyvyys on matalampi.

Lähteet:

Atanackovic, G.; Wolpin, J. & Koren, G. 2001. Determinants of the need for hospital care among women with nausea and vomiting of pregnancy. Clinical and investigative medicine.Medecine clinique et experimentale Vol. 24 No. 2/2001, 90-93.

Deneux-Tharaux, C.; Philibert, M. & Bouvier-Colle, M.-H. 2009. Surmortalité maternelle des femmes de nationalité étrangère en France et qualité des soins obstétricaux : étude nationale 1996-2001. Bulletin épidémiologique hebdomadaire Vol. 9/2009, 77-81.

Erkkola, R. 2009. Raskauspahoinvointi ja hyperemeesi. Yleislääkäri – Allmänläkaren Vol. 24 No. 3/2009, 9-12.

Markl, G. E.; Strunz-Lehner, C.; Egen-Lappe, V.; Lack, N. & Hasford, J. 2007. The association of psychosocial factors with nausea and vomiting during pregnancy. Journal of psychosomatic obstetrics and gynaecology /2007, 1-6.

Mazzotta, P.; Stewart, D.; Atanackovic, G.; Koren, G. & Magee, L. A. 2000. Psychosocial morbidity among women with nausea and vomiting of pregnancy: prevalence and association with anti-emetic therapy. Journal of psychosomatic obstetrics and gynaecology Vol. 21 No. 3/2000, 129-136.

Verberg, M. F.; Gillott, D. J.; Al-Fardan, N. & Grudzinskas, J. G. 2005. Hyperemesis gravidarum, a literature review. Human reproduction update Vol. 11 No. 5/2005, 527-539.