Sivukartta

Lukijoita

Tänään: 19 Yhteensä: 768

Haju- ja makuaistiin liittyvät tekijät

Raskaana ollessa moni huomaa muutoksia haju- ja makuaistissa. Hajuvettä ei teekään enää mieli käyttää, ja puolison partavesi tuntuu aivan liian voimakkaalta. Ruoka, varsinkin lämmin ruoka, tuoksuu liikaa, ja töissä tai kaupassa vastaan tulevat tuoksut saavat voimaan huonosti.

Hormonien vaikutus

Estrogeeni herkistää hajuaistia, ja estrogeenin erityksen lisääntyessä raskauden aikana naiset yleensä huomaavat olevansa herkempiä hajuille ja mauille kuin ennen. Osalla naisista herkistynyt hajuaisti liittyy pahoinvointiin: eräässä kyselytutkimuksessa 57 % kaikista raskaana olevista naisista mainitsi jonkin hajun tuntuvan pahalta, ja heistä 65 % sanoi hajujen voimistavan pahoinvointia. Vain yksi prosentti vastaajista mainitsi jonkun pahalta tuntuvan maun.

Pahoinvointia aiheuttavat tai lisäävät useimmiten ruoanlaiton (erityisesti paistamisen), kahvin, hajuvesien ja tupakansavun haju.

Pahoinvoinnilla ja migreenillä on yhteisiä piirteitä

Migreenipotilaat kuvaavat usein samojen hajujen aiheuttavan tai pahentavan päänsärkyä ja pahoinvointia, ja migreenipotilaiden on havaittu olevan yleensäkin keskivertoa herkempiä hajuille ja muille aistiärsykkeille. Migreenipotilailla myös valo ja äänet voivat aiheuttaa migreenikohtauksen.

Raskauspahoinvoinnista kärsivien kohdalla ei ole tehty systemaattista tutkimusta aistiherkkyydestä, mutta pahoinvoinnin taustalla saattaa olla samanlaisia mekanismeja kuin migreenin aiheuttamassa pahoinvoinnissa. Yksi mahdollinen taustatekijä voi olla dopamiinireseptorin DRD2 poikkeava muoto, jota esiintyy migreenipotilailla muuta väestöä useammin. Migreenillä ja vaikealla raskauspahoinvoinnilla on todennäköisesti jokin yhteys, koska migreenipotilaat kärsivät keskimääräistä useammin myös hyperemeesistä.

Herkistynyt hajuaisti voi toimia vaaratutkana

Erään teorian mukaan alkuraskauden pahoinvointi suojelee lasta äidin ruokavalion mahdollisilta haitallisilta aineilta. Pahoinvointi on yleensä pahimmillaan silloin, kun sikiön elimien kehitys on herkimmässä vaiheessa ja helpottaa raskauden alkuvaiheen jälkeen, jolloin sikiö kasvaa enemmän pituutta ja painoa.

Lähteet:

Heinrichs, L. 2002. Linking olfaction with nausea and vomiting of pregnancy, recurrent abortion, hyperemesis gravidarum, and migraine headache. American Journal of Obstetrics and Gynecology 186 (5 Suppl Understanding), S215–219.

Schindler, A.E. 2005. Endocrinology of pregnancy: consequences for the diagnosis and treatment of pregnancy disorders. The Journal of steroid biochemistry and molecular biology 97 (5), 386–388.

ShermanP.W. & Flaxman S.M. 2002. Nausea and vomiting of pregnancy in an
evolutionary perspective. American Journal of Obstetrics and Gynecology 186 (5 Suppl Understanding), S190-197.