Sivukartta

Lukijoita

Tänään: 8 Yhteensä: 762

Hoitokeinoja

Photo credits: freedigitalphotos.net, photographer: Danilo Rizzuti

Näillä sivuilla on tietoa raskauspahoinvoinnin hoitokeinoista. Raskauspahoinvointiin ei toistaiseksi tunneta hoitoa, joka tehoaisi kaikille, mutta raskauspahoinvointia lievittäviä keinoja on olemassa. Näille sivuille kootaan uusinta näyttöön perustuvaa tietoa aiheesta lähdeviitteineen.

 

Missä ja miten raskauspahoinvointia hoidetaan?

Raskauspahoinvointia voidaan hoitaa sekä sairaalassa että kotona. Sairaalassa hoidetaan lähinnä hyperemeesistä kärsiviä potilaita, ja ensisijainen hoito on neste- ja elektrolyyttitasapainon palauttaminen suonensisäisellä nesteytyksellä. Lisäksi käytössä on erilaisia lääkkeitä, mutta lääkettä, joka toimisi kaikilla potilailla, ei ole.

60-luvulla lääkkeitä kokeiltiin optimistisesti, ja niitä käytettiin raskaana olevien hoidossa enemmän kuin nykyisin. Erään alkuraskauden pahoinvointiin käytetyistä lääkkeistä, talidomidin, huomattiin aiheuttavan sikiövaurioita: se häiritsi luiden kehittymistä niin, että sille altistuneet lapset saivat raajojen epämuodostumia. Talidomidi oli ollut laajassa käytössä, koska se vähensi pahoinvointia tehokkaasti, ja sen seurauksia on kuvattu sanalla katastrofi. Talidomidin muisto on saanut sekä odottavat äidit että lääkärit erittäin varovaisiksi raskauden aikana käytettävien lääkkeiden suhteen, jopa niin, että turvallisiksi todettuja lääkkeitä vältetään varmuuden vuoksi.

Kotihoitokeinoja
Erilaisia yksittäisiä kotihoitokeinoja löytyy sieltä täältä, ja kaikista ei ole saatavilla näyttöön perustuvaa tietoa. Näille sivuille on koottu pääasiassa näyttöön perustuvia hoitokeinoja lähdeviitteineen.

Ruokailuun liittyviä keinoja
Ensimmäisenä kotihoitokeinona raskauspahoinvoinnista kärsiville suositellaan lähes aina oikeaa ruokailurytmiä ja ruokavaliota: usein, aamulla jo ennen vuoteesta nousua, vähän kerrallaan ja sellaista ruokaa, joka maistuu. Tiettyjen ruoka-aineiden, esimerkiksi rasvan ja voimakkaiden mausteiden, sekä tietyllä tavalla, esim. rasvassa paistamalla, valmistettujen ruokien välttäminen auttaa usein. Kaikkea, mikä tekee pahaa, suositellaan välttämään, ja suosimaan sellaista ruokaa, jota saa syötyä ja joka pysyy sisällä. Kylmät ruoat ovat yleensä paremmin siedettyjä kuin lämpimät, ja jos nesteiden nauttiminen on hankalaa, jääpaloja imeskelemällä voi saada nieltyä vettä jonkin verran helpommin.

Lepo, rentoutusmenetelmät ja hieronta
Alkuraskauteen liittyy usein väsymystä myös silloin, kun raskauspahoinvointia ei ole. Väsymys voi pahentaa pahoinvointia, ja olon helpottamiseksi kannattaa levätä aina, kun voi.

Voiko inkivääriä käyttää raskauden aikana?
Suomessa elintarvikevalvontavirasto Evira suosittelee odottavia äitejä välttämään inkivääriä, koska sen kaikista ainesosista ei ole riittävästi tutkimusta. Eviran ohjeen mukaan inkiväärivalmisteiden mahdollisesta käytöstä raskauden aikana tulisi aina keskustella neuvolan terveydenhoitajan, lääkärin tai ravitsemusterapeutin kanssa.

B6-vitamiini
B6-vitamiini on todettu turvalliseksi ja lumelääkettä tehokkaammaksi raskauspahoinvoinnin hoidossa. Sen vaikutusmekanismia ei tunneta.

Akupunktio ja akupainanta
Akupunktiota ja akupainantaa on tutkittu melko paljon, mahdollisesti siksi, että se on lääkkeetön hoitomuoto ja siten turvallinen sikiölle. Pahoinvointiin tehoavaa hoitoa annetaan ranteen sisäsyrjällä olevaan neiguan-pisteeseen joko akupunktioneuloilla tai sormin tai rannekkeen avulla painamalla.

Suomessa käytettäviä lääkkeitä
Suomessa käytetään jonkin verran lääkkeitä vaikean pahoinvoinnin hoitoon. Käytettäviä lääkkeitä ovat antihistamiinit (meklotsiinihydrokloridi), dopamiiniantagonistit (metoklopramidi ja proklooriperatsiini) ja serotoniinireseptorin 5-HT3:n salpaajat (ondansetroni). Lisäksi käytetään B-ryhmän vitamiineja ja närästyksen aiheuttaman pahoinvoinnin hoitoon käytetään antasideja ja H2-reseptorin salpaajia (ranitidiini tai famotidiini). Näiden lääkkeiden ei ole tutkimuksissa todettu aiheuttavan haittaa sikiölle. Lääkehoidosta päättää aina hoitava lääkäri.

Lähteet:

Aitokallio-Tallberg, Ansa & Pakarinen, Päivi 2005. Voimakas raskaudenaikainen pahoinvointi. Duodecim 121 (13), 1435–1440.

Borrelli, F., Capasso, R., Aviello, G., Pittler, M.H. & Izzo, A.A. 2005. Effectiveness and safety of ginger in the treatment of pregnancy-induced nausea and vomiting. Obstetrics and gynecology 105 (4), 849–856.

Davis, M. 2004. Nausea and vomiting of pregnancy: an evidence-based review. The Journal of perinatal & neonatal nursing 18 (4), 312–328.

Erkkola, Risto 2006. Raskauspahoinvointi ja hyperemeesi. Suomen lääkärilehti –Finlands läkartidning 61 (1–2), 35–39.

Jewell D, Young G. 2003. Interventions for nausea and vomiting in early pregnancy. Cochrane Database of Systematic Reviews 2003, Issue 4. Art. No.: CD000145. DOI: 10.1002/14651858.CD000145. Saatavissa: http://www.mrw.interscience.wiley.com/cochrane/clsysrev/articles/CD000145/frame.html

Koren, G. & Levichek, Z. 2002. The teratogenicity of drugs for nausea and vomiting of pregnancy: perceived versus true risk. American Journal of Obstetrics and Gynecology 186 (5 Suppl Understanding), S248–52.

Magee, L.A., Mazzotta, P. & Koren, G. 2002. Evidence-based view of safety and effectiveness of pharmacologic therapy for nausea and vomiting of pregnancy (NVP). American Journal of Obstetrics and Gynecology 186 (5 Suppl Understanding), S256–61.

Miller, F. 2002. Nausea and vomiting in pregnancy: the problem of perception – is it really a disease? American Journal of Obstetrics and Gynecology 186 (5 Suppl Understanding), S182–3.

Portnoi, G., Chng, L.A., Karimi-Tabesh, L., Koren, G., Tan, M.P. & Einarson, A. 2003. Prospective comparative study of the safety and effectiveness of ginger for the treatment of nausea and vomiting in pregnancy. American Journal of Obstetrics and Gynecology 189 (5), 1374–1377.

Pouta, Anneli & Jouppila, Pentti 2000. …kun raskauden aikana on vaikeaa pahoinvointia. Suomen lääkärilehti – Finlands läkartidning 55 (6), 593–595.

Roscoe, J.A. & Matteson, S.E. 2002. Acupressure and acustimulation bands for control of nausea: a brief review. American Journal of Obstetrics and Gynecology 186 (5 Suppl Understanding), S244–7.

Sandvik, K. E. 2007 (toim.). Vauvan odotus (Vau.kirja). Mainostoimisto Adsek Oy. Painettu Kiinassa.

Shin, H.S., Song, Y.A. & Seo, S. 2007. Effect of Nei-Guan point (P6) acupressure on ketonuria levels, nausea and vomiting in women with hyperemesis gravidarum. Journal of advanced nursing 59 (5), 510–519.