Sivukartta

Kansainvälisen hyperemeesipäivän uutiskirje 2019

Hei kaikki,

kansainvälisen hyperemeesipäivän 15.5. kunniaksi pitkästä aikaa uutiskirje!

Tässä muutama vuosi sitten julkaistussa (englanninkielisessä) videossa on vinkkejä, miten voi auttaa hyperemeesistä kärsivää läheistä. Tänä vuonna on näemmä tullut myyntiin HG-t-paitojakin.

Tässä uutiskirjeessä lisäksi:

1. Tutkimusuutisia
2. Henkilökohtaista pohdintaa
3. Kuukauden artikkeli
4. Seuraavaksi

1. Tutkimusuutisia

Rekisteritutkimus: Edellisessä uutiskirjeessä mainittu laajennettu aineisto saatiin tammikuussa, ja sitä on analysoitu koko kevät. Vuosina 2004-2017 Suomessa oli 9 525 diagnosoitua hyperemeesipotilasta, ja verrokkihenkilöinä ovat kaikki muut synnyttäjät samalta ajalta, 452 284 naista. Synnytykseen päättyneitä raskauksia on analysoitavana yhteensä 797 647, joista 9 846:ssa oli hyperemeesidiagnoosi.

Sairaalatutkimus: Aineistonkeräys on saatu valmiiksi! Aineiston tarkistus ja analysointi on työn alla; yhteensä n. sadalta odottajalta on kultakin ainakin yksi hoitojakso, jossa tutkimuskysely on täytetty hoitojakson alussa ja lopussa. Kiitos kaikille osallistujille ja tutkittavat mukaan kutsuneille työntekijöille!

2. Henkilökohtaista pohdintaa

Rekisteriaineiston tarkistus on aina yhtä hauskaa. Kun sitä tekee näin harvakseltaan. Muistin edelliseltä kerralta, että täytyy muistaa tarkistaa ammattinimikkeiden kirjoitusasu, että saadaan sosioekonominen asema luokiteltua oikein (THL:n automaattinen luokittelu ottaa huomioon vain muutamat “tavalliset” kirjoitusvirheet).

Esimerkkinä 31 luovaa tapaa kirjoittaa “Kotiäiti”. Osa tekstimuodoista selittyy ilmeisesti ään korvaamisella tallennusjärjestelmästä riippuen aalla, oolla tai kysymysmerkillä:

KOITI?ITI
KOTI ?ITI
KOTI AITI
KOTI OITI
KOTI?ITI
KOTI-?ITI
KOTI?ITI.
KOTI?ITI?
KOTI?ITIN?
KOTIAAITI
KOTIAIITI
KOTIAITI
‘KOTIAITI’
KOTIAITI,
KOTIAITIA
KOTIAITINA
KOTIAITIO
KOTIAITTI
KOTIATI
KOTII?ITI
KOTIITI
KOTILAITI
KOTIOAITI
KOTIOIDI
KOTI-OITI
KOTIOITI/
KOTIOOITI
KOTIOTI
KOTOAITI
KOTOITI
OTIAITI

Sekä:
KOITROUVA
KOTIRAUVA
KOTIROUVA
KOTIROVA
KOTIRVA
KOTIVAIMO
KOTIVANHEMPI

Tai yksinkertaisesti:
KOTONA

Onneksi ei ole useampia (meille relevantteja) vapaatekstikenttiä.

3. Kuukauden artikkeli

Severity of Nausea and Vomiting in Singleton and Twin Pregnancies in Relation to Fetal Sex: The Japan Environment and Children’s Study (JECS)

Naomi Mitsuda, Masamitsu Eitoku, Nagamasa Maeda, Mikiya Fujieda, Narufumi Suganuma. J Epidemiol. 2018 Nov 10. doi: 10.2188/jea.JE20180059. [Epub ahead of print]

Kuukauden artikkelissa tarkastellaan sikiön sukupuolen ja sikiöiden lukumäärän vaikutusta pahoinvointiin aiempaa tarkemmin ryhmitellen. Raskauspahoinvoinnin voimakkuus kysyttiin odottajilta: 1) ei pahoinvointia, 2) pahoinvointia ilman oksentelua, 3) pahoinvointia ja oksentelua, mutta pystyi syömään ja 4) pahoinvointia ja oksentelua, ei pystynyt syömään.

Hauska yksityiskohta on, että meidän rekisteridatassa on hyperemeesiraskauksia suunnilleen yhtä paljon kuin tässä tutkimuksessa oli raskauksia voimakkaimman pahoinvoinnin luokassa. Vaikka aineistot ovat erilaiset, tulokset näyttävät samaan suuntaan: tyttösikiön ja monikkoraskauden yhteydessä pahoinvointi on yleisempää.

Osa johtopäätöksistä vaikuttaa hieman kevyesti punnituilta, mutta toisaalta, aihetta on ainakin koetettu pohtia joka suunnalta. Esimerkkinä ei-niin-tieteellinen (ehkä huumorimielessä kirjoitettu?) päätelmä: “However, if mothers and their partners know the fact that these factors are associated with NVP, they may be able to – – or to predict fetal sex from the severity of NVP.” … eli että nyt kun tiedetään, että pahoinvointi on yleisempää tyttösikiön kohdalla, vanhemmat voisivat “ennustaa vauvan sukupuolen pahoinvoinnin voimakkuuden perusteella”. Öh, non sequitur: pahoinvoimattomien ryhmässä tyttösikiöitä oli 45 % ja voimakkaimman pahoinvoinnin ryhmässä 54 %, ja vaikka ero onkin suuri, niin yksittäisen vauvan kohdalla se ei ole ihan huipputarkka ennuste. (Pakko olla huumoria. Kai tieteellisiin artikkeleihin saa piilottaa huumoria?)

4. Seuraavaksi

Se alkuperäinen “ensimmäinen” artikkeli, eli hyperemeesin insidenssin ja taustatekijöiden analyysi, on kohta valmis lähetettäväksi. Hyperemeesipotilaita on n. kaksinkertainen määrä edelliseen verrattuna ja verrokkihenkilöinä koko muu väestö, ja tulokset jonkin verran selvempiä ensimmäiseen aineistoon verrattuna. Tuloksista lisää seuraavissa uutiskirjeissä.

Syksyllä on tiedossa seuraava hyperemeesiin keskittyvä konferenssi, ICHG 2019. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, kerron siellä hyperemeesidiagnoosien määristä muiden kuin synnytykseen päättyneiden raskauksien (keskenmeno, rypäleraskaus, kohdunulkoinen raskaus ja raskaudenkeskeytys) yhteydessä ja Linda Laitinen kertoo uusia tuloksia neuvola-aineistosta.

Hyvää alkukesää!

Miina

Leave a Reply