Sivukartta

Lukijoita

Tänään: 44 Yhteensä: 619

Helmikuun 2014 uutiskirje

Hei kaikki,

tänä vuonna ei näillä leveyksillä ollut talvea oikeastaan ollenkaan, voidaan siirtyä suoraan kevätkuulumisiin!

1. Tutkimusuutisia
2. Henkilökohtaista pohdintaa
3. Uutta nettisivuilla
4. Kuukauden artikkeli
5. Seuraavaksi

1. Tutkimusuutisia

Lopu jo! -sivut on mainittu Helsingin Sanomissa! Terveyssivuilla oli 20.2.2014 lyhyt asiantuntijahaastattelu raskauspahoinvoinnista, ja kysymyksiin vastannut nais­ten­tau­tien, syn­ny­tys­ten ja pe­ri­na­to­lo­gian eri­kois­lää­kä­ri Hilk­ka Ijäs Ou­lun ylio­pis­tol­li­ses­ta sai­raa­las­ta viittasi lopu jo! -sivuihin: “Net­ti­si­vul­la lo­pu­jo.­fi on luo­tet­ta­vaa tie­toa ras­kaus­pa­hoin­voin­nis­ta”. Hienoa!

Neuvola 1 -osatutkimuksen aineistosta puuttuu enää noin 400 odottajaa – 1800 odottajaa on jo mukana, ja valmista tulee toivottavasti tämän kevään aikana! Oikea aineistonkeruumaraton, kolme vuotta on jo täynnä pisimpään mukana olleissa neuvoloissa. Tänä vuonna aletaan pikkuhiljaa valmistautua Neuvola 2 -osatutkimuksen aloittamiseen, kunhan Neuvola 1:n aineisto ensin on koossa. Alkuvuosi on rekisteriaineiston tutkimisen ohessa mennyt Neuvola 2 -tutkimussuunnitelmaa päivittäessä (ja siihen liittyviä apurahahakemuksia kirjoittaessa). Neuvola 2 -tutkimukseen tarvitaan onneksi vain 130 odottajaa.

2. Henkilökohtaista pohdintaa

Alkuvuonna olen varsinaisen tutkimustyön lisäksi perehtynyt tapauskohtaiseen raskauspahoinvoinnin esiintyvyyden analysointiin. Tapaus 1: 31-vuotias odottaja, ensimmäinen raskaus, kohtalaista pahoinvointia rv. 4-21. Tapaus 2: 36-vuotias odottaja, toinen raskaus, ei pahoinvointia, menossa 14. raskausviikko. Mikä on erilaista? Miksi pahoinvointia oli aiemmassa raskaudessa, mutta ei tässä? Yhden tapauksen kohdalla sattuman osuus on varmaankin suurin. Joitakin tilastollisia yhteyksiä kokosin taulukkoon:

Raskauspahoinvointiin liittyviä tekijöitä

Nyt sitten vain odotellaan, miten loppupuoli sujuu. Reilun parin kuukauden päästä pitäisi sukupuolenkin olla selvillä. Tuosta proteiinin syönnistä kerrotaan vielä vähän lisää kuukauden artikkelissa.

3. Uutta nettisivuilla

Hyvä odottajan näkökulma pahoinvointiin: nimimerkki Mami -87 kertoo pahoinvoinnin tuoneen varmuutta raskaudesta aiemman, keskenmenoon päättyneen raskauden jälkeen. Yksi pahoinvoinnin hyvistä puolista onkin, että se yleensä kertoo hyvin toimivasta istukasta ja hyvin etenevästä raskaudesta. Jo Hippokrates (n. 400 e.Kr.) piti pahoinvointia vankkana merkkinä raskaudesta: “Jos naisen kuukautiset lakkaavat, mutta hänellä ei ole kuumetta, ja hän kärsii pahoinvoinnista, voit pitää varmana, että hän on raskaana”.

4. Kuukauden artikkeli
Protein meals reduce nausea and gastric slow wave dysrhythmic activity in first trimester pregnancy
Michelle A. Jednak , Elizabeth M. Shadigian , Michael S. Kim , Michelle L. Woods , Forrest G. Hooper , Chung Owyang , William L. Hasler 1999. American Journal of Physiology – Gastrointestinal and Liver Physiology, 1 October 1999, Vol. 277, no. G855-G861.

Kuukauden artikkelissa on selvitetty eri ruoka-aineiden vaikutusta vatsan toimintaan ja koettuun pahoinvointiin raskauden ensimmäisellä kolmanneksella. Raskauden aikana vatsan toiminta hidastuu hormonien vaikutuksesta, mikä voi pahentaa pahoinvointia. Proteiinipainotteisen testiaterian huomattiin normalisoivan vatsan liikerytmiä ja vähentävän koettua pahoinvointia paremmin kuin samankokoisten ja saman kalorimäärän sisältävien hiilihydraatti- tai rasvapainotteisten testiaterioiden. Helppoa ja turvallista soveltaa kotonakin.

5. Seuraavaksi

Seuraavaksi jatkuu edelleen rekisteriaineiston analysointi. Vierailen ahkerasti biostatistikon huoneessa – ihme, jos ei siitä pian ala tulla valmista.

Hyvää kevättä!

Miina

Leave a Reply