Sivukartta

Lukijoita

Tänään: 7 Yhteensä: 555

Uutiskirje 2/2010

Uutiskirjeen sisältö
1. Projektista
2. Henkilökohtaista pohdintaa
3. Kuukauden artikkelit
4. Seuraavaksi

1. Projektista

Projektin alkukartoituskyselyt ovat parhaillaan menossa! Äitien kyselyyn valittiin lasketun ajan perusteella 1076 äitiä. Vastausaikaa on maaliskuun loppuun asti, ja tällä välin lopujo-sivuille päivitetään lisää tietoa.

Projektin on myös tarkoitus jalkautua “oikeaan elämään” tämän vuoden aikana: suunnitteilla on tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia aiheesta. Niistä lisää tietoa myöhemmissä uutiskirjeissä.

2. Miinan henkilökohtaista pohdintaa

Raskauspahoinvoinnista on tehty niin paljon kiinnostavaa tutkimusta, että niiden lukemiseen voisi käyttää aikansa aamusta iltaan! Jos olisin itse tiennyt kaiken sen, kun pahoinvointi oli päällä… lääkkeettömiäkin hoitomuotoja on vaikka kuinka paljon! Toiveena on, että kaikki se tieto tavoittaa ne, joille asia on ajankohtainen. Joka päivä saan jotain uutta siirrettyä tutkimusartikkeleista sivuille.

Tutkimuksista paljastuu toisaalta karujakin asioita: eräässä tutkimuksessa haastatelluista 3200 naisesta 108 oli keskeyttänyt raskauden raskauspahoinvoinnin vuoksi. Satakahdeksan! Olin itse luullut, että raskauspahoinvoinnista johtuvat abortit olisivat tosi harvinaisia. Toinen “hurja” tutkimustulos oli, että näyttöön perustuvasta tiedosta huolimatta raskaudenaikaisen lääkehoidon riskit arvioidaan todellista suuremmiksi, jopa niin, että tarpeellinenkin hoito voi jäädä saamatta.

USA:ssa kiellettiin eräs raskauspahoinvoinnin hoitoon tarkoitettu lääke vuonna 1983, koska sen pelättiin aiheuttavan sikiövaurioita. Sadattuhannet naiset olivat ehtineet käyttää lääkettä, ja siitä tehtiin laajat tutkimukset, joissa selvisi, että lääkettä käyttäneiden äitien lapsilla ei ollut muuta väestöä enemmän synnynnäisiä epämuodostumia tai muita haittavaikutuksia, toisin sanoen lääke todettiin turvalliseksi. USA:ssa se ei kuitenkaan enää tullut myyntiin, koska lääkkeen valmistaja pelkäsi äitien nostavan syytteitä, jos heidän lapsellaan olisi synnynnäisiä epämuodostumia – niitähän tapahtuu väestössä keskimäärin sen verran, että osa olisi voinut osua lääkettä käyttäneiden naisten kohdalle, ja he olisivat saattaneet haastaa lääkeyhtiön ja lääkettä määränneen lääkärin oikeuteen. Tutkimustulosten myötä lääke otettiin kuitenkin käyttöön Kanadassa, jossa se on käytössä edelleen, ja sen saatavuus on vähentänyt raskauspahoinvoinnista johtuvan sairaalahoidon tarvetta.

Joskus siis tuntuu, että raskaana olevia äitejä ylisuojellaan niin, että se kääntyy alihoitamiseksi. Kaikki haluavat kuitenkin varmasti toimia äitien hyväksi, ja uskon tutkitun tiedon lisääntymisen auttavan tähänkin.

3. Kuukauden artikkelit

The teratogenicity of drugs for nausea and vomiting of pregnancy: Perceived versus true risk.
Koren G. & Levichek Z. 2002. American Journal of Obstetrics and Gynecology 2002;186: S248-52.
Kanadalaisen Hospital for Sick Children -sairaalan Motherisk-yksikön johtava lääkäri Gideon Koren ja tutkijalääkäri Zina Levichek kuvaavat raskauden aikaisen lääkkeiden käyttöön liittyviä riskejä ja millaiseksi naiset itse arvioivat riskit. Lisäksi artikkelissa viitataan yllä mainitsemiini tutkimuksiin (alkuperäiset tutkimusartikkelit ovat lähdeviitteinä).

Näin hoidan: Voimakas raskaudenaikainen pahoinvointi.
Aitokallio-Tallberg, Ansa & Pakarinen, Päivi 2005. Duodecim 121 (13), 1435–1440.
HYKSin naistentautien erikoislääkärit Ansa Aitokallio-Tallberg ja Päivi Pakarinen kertovat raskauspahoinvoinnin hoidosta Suomessa.

4. Seuraavaksi

Lopujo-sivuille tulee koko ajan lisää näyttöön perustuvaa tietoa. Alkukartoituskyselyiden tulosten analyysi on edessä huhtikuussa.

Väliraportti Lopujo-projektin etenemisestä esitetään ti 13.4. klo 8.15 Turun ammattikorkeakoulun terveysalan toimipisteessä, Ruiskatu 8, luokassa 158A. Tilaisuus on tarkoitettu ensi sijassa opiskelijoille ja opettajille, mutta on avoin muillekin kiinnostuneille.

Aurinkoista kevättä kaikille!

Miina

Leave a Reply